Ero sivun ”Vilhelm III Oranialainen” versioiden välillä

| nimi = ''' Vilhelm III Oranialainen'''

| virassa = [[13. helmikuuta]], [[1689]] – [[8. maaliskuuta]], [[1702]]

| virassa2 = [[11. toukokuuta]], [[1689]] – [[8. maaliskuuta]]. [[1702]]

| syntymäaika = [[14. marraskuuta]] [[1650]]

| kuolinpaikka = [[Lontoo]], [[Englanti]]

| uskonto =[[Protestantismi|protestantti]]

'''Vilhelm III Oranialainen''' (s. [[14. marraskuuta]] [[1650]], [[Haag]] – k.– [[8. maaliskuuta]] [[1702]]) oli [[Alankomaat|hollantilainen]] [[Orania]]n [[ruhtinas]], [[Yhdistyneet provinssit|Alankomaiden]] [[käskynhaltija]] (''stadhouder'') ja vuodesta [[1689]] kuolemaansa asti [[Englanti|Englannin]], [[Irlanti|Irlannin]] ja [[Skotlanti|Skotlannin]] (nimellä '''Vilhelm II''') [[Englannin kuningas|kuningas]]. Vilhelm oli [[Kaarle I (Englanti)|Kaarle I:n]] tyttärenpoika.

Vuonna [[1672]] [[Ranska]]n kuningas [[Ludvig XIV (Ranska)|Ludvig XIV]] teki Englannin tuella hyökkäyksen Hollantiin valloittaen siitä suurimman osan. Silloinen Hollannin hallitsija de Witt epäonnistui rauhanteossa ja joutui syrjään. Vilhelm nousi Hollannin käskynhaltijaksi jatkaen menestyksekkäästi taistelua Englantia ja Ranskaa vastaan. Englannin kanssa hän solmi rauhan [[vuonna 1674]]. Vahvistaakseen asemaansa hän meni vuonna [[1677]] naimisiin [[Maria II (Englanti)|Marian]], [[Jaakko II (Englanti)|Jaakko II:n]]:n tyttären kanssa. NytVuonna 1678 myös Ludvig XIV:kin päätyi [[1678]] tekemään Hollannin kanssa rauhan peläten joutuvansa sotaan sekä Hollantia että Englantia vastaan.

Vuonna [[1685]] Jaakko II nousi Englannissa valtaan, ja aiheutti pian vastustusta [[parlamentti|parlamentinvastaisilla]] ja [[katolinen kirkko|katolisuutta]] suosivilla toimillaan. Parlamentti kääntyi Vilhelmin puoleen pyytäen tätä turvaamaan Englannin [[protestantismi|protestanttisuuden]]. Vilhelm III nousi [[vuonna 1688]] maihin Englantiin ja suoritti ns.niin sanotun [[Mainio vallankumous|mainion vallankumouksen]]. Jaakko II kaatui, mutta parlamentti joutui nyt ongelmalliseen tilanteeseen. Se olisi halunnut pelkästään Marian hallitsijaksi, mihin Vilhelm ei suostunut. Lopulta päädyttiin ratkaisuun, jossa Vilhelm ja Maria hallitsivat yhdessä. Vastineeksi Vilhelmin oli kuitenkin allekirjoitettava [[Bill of Rights]] -julistus, joka nosti parlamentin vallankäyttäjänä ensimmäistä kertaa [[monarkki|monarkin]] yläpuolelle. Näin mainio vallankumous tuli välillisesti edistäneeksi [[parlamentarismi|parlamentaarisen]] järjestelmän kehitystä Englannissa.

Vuonna [[1701]] astui voimaan myös uusi [[Ison-Britannian vallanperimyslaki]], jonka mukaan parlamentti päätti tarvittaessa maan tulevan hallitsijan. Laki oli seurausta pelosta kruunun joutumisesta katolisten käsiin, sillä sukulinjan katkeaminen oli odotettavissa.

Vilhelm kuoli pudottuaan hevosen selästä vuonna [[1702]].<ref>[http://www.royal.gov.uk/HistoryoftheMonarchy/KingsandQueensoftheUnitedKingdom/TheStuarts/MaryIIWilliamIIIandTheActofSettlement/MaryIIWilliamIII.aspx William III (r. 1689-1702) and Mary II (r. 1689-1694)] The British Monarchy</ref> Hän ja Maria olivat lapsettomia, joten kruunu siirtyi Marian sisarelle [[Englannin Anna|Annalle]].

* {{Commonscat-rivi|William III of England}}