Ero sivun ”Yrjö Pernu” versioiden välillä

'''Yrjö Pernu''' ({{Syntymä- ja kuolinaika|20|9|1899|[[Kalajoki]]|3|3|1979}})<ref>Sotavuodet Kalajoki</ref> oli suomalainen jääkärikapteeni. Hän oli sotilaskoulutuksensa ensimmäisen maailmansodan aikana Saksassa saanut jääkäri. Hän sai tulikasteensa sotilaana vasta Suomen sisällissodassa, jossa hän toimi joukkueenjohtajana [[Valkoinen Armeija|Valkoisessa armeijassa]]. Hän osallistui vielä talvi- ja jatkosotaankin, joissa hän toimi joukkueenjohtajana ja komppanianpäällikkönä rintamajoukoissa.<ref name="SJE1939">Suomen jääkärien elämäkerrasto 1938</ref><ref name="SJE1975">Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975</ref>

Pernu palveli sisällissodan jälkeen edelleen 2. Jääkärirykmentissä, josta muodostettiin myöhemmin Porin jalkaväkirykmentti 2. Hän toimi rykmentissä III pataljoonan adjutanttina ja komppanianpäällikkönä. Hänet siirrettiin 2. huhtikuuta 1919 alkaen Keski-Suomen rykmenttiin, jossa hän palveli joukkueenjohtajana ja huhtikuusta 1920 alkaen 2. konekiväärikomppanian päällikkönä. Pernu erosi armeijasta 21. joulukuuta 1921 ja astui suojeluskuntajärjestön palvelukseen 1. huhtikuuta 1922. Suojeluskunnassa hänet sijoitettiin konekivääriupseeriksi Viipurin suojeluskuntapiirin, josta hänet siirrettiin 1. syyskuuta 1923 alkaen sotilasohjaajaksi Keski-Pohjanmaan suojeluskunttapiiriinsuojeluskuntapiiriin, josta hänet siirrettiin edelleen 31. tammikuuta 1924 alkaen Vaasan suomalaisen suojeluskunnan päälliköksi. Pernu erosi suojeluskuntajärjestön palveluksesta 1. maaliskuuta 1927 ja työskenteli sen jälkeen Vaasan autokeskuksen osakkaana ja toisena johtajana sekä yksityisenä liikemiehenä. Hän oli vuodesta 1935 Oy. Alkoholiliikkeen palveluksessa Vaasassa.<ref name="SJE1939"/><ref name="SJE1975"/>

Pernu osallistui [[talvisota]]an konekiväärijoukkueenjohtajana [[Jalkaväkirykmentti 24 (talvisota)|Jalkaväkirykmentti 24:n]] III pataljoonassa ja joukkueenjohtajana rykmentin esikuntakomppaniassa. [[Jatkosota|Jatkosodan]] puhjettua Pernu komennettiin konekiväärikomppanianpäälliköksi [[Ryhmä Oinonen|Ryhmä Oinoseen]], josta hänet siirrettiin vuonna 1942 komppanianpäälliköksi Jalkaväenkoulutuskeskus 13:staeen ja edelleen Jalkaväenkoulutuskeskus 15:staeen, jossa hän palveli sodan loppuun saakka. Sotien jälkeen hän työskenteli Vaasassa tehtaiden edustajana.<ref name="SJE1975"/>