Ero sivun ”Foinikialaiset” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p r2.7.3) (Botti muutti interwikilinkin id:Bangsa Funisia muotoon id:Bangsa Fenisia |
jäsentelyä |
||
Rivi 6:
Foinikian seutu tuotti [[Setrit|setri]]puuta<ref name="Combi_maailmanhistoria_1974_85">Combi maailmanhistoria, Crane Brinton John B. Christopher Robert Lee Wolff, täydentänyt Nils Syvan, Otava 1974, ISBN 951-30-2101-7, sarja ISBN 9789513021009, alkuteos A History Of Civilization, suom. Marja Itkonen-Kaila ym., Asiantuntija Matti Klinge ym. "Kreeta", s 87</ref>, jota myytiin muun muassa [[Egypti]]in. Foinikialaiset olivat taitavia laivanrakentajia ja merenkulkijoita, ja he tekivät matkoja tuhansien kilometrien päähän, muun muassa [[Espanja]]an, ja ehkä [[Englanti]]in asti<ref>Combi maailmanhistoria s 87</ref>. Foinikialaisia [[siirtokunta|siirtokuntia]] oli [[Karthago]]n lisäksi [[Kypros|Kyproksella]], [[Rodos|Rodoksella]], [[Kreeta]]lla, [[Malta]]lla, [[Sisilia]]ssa, [[Sardinia]]ssa, sekä [[Marseille]]ssa Etelä-Ranskassa ja [[Cádiz]]issa Espanjassa.
Foinikialaiset olivat merkittävä sivistyksen välittäjä idän ja lännen välillä. Foinikialaiset harjoittivat myös [[Orjuus|orjakauppa]]a ja saattoivat olla kaupanteossaan petollisiakin. He puhuivat [[seemiläiset kielet|seemiläistä]] [[foinikian kieli|foinikian kieltä]], joka oli erittäin läheistä sukua [[heprea]]lle, ja käyttivät aakkoskirjoitusta, [[foinikialainen aakkosto|foinikialaisia aakkosia]]. [[Ugarit]]issa foinikialaiset käyttivät kuitenkin omaa aakkosversiotaan [[nuolenpääkirjoitus|nuolenpääkirjoituksesta]].▼
Foinikialaiset olivat tunnettuja [[lasi]]nvalmistustaidostaan ja purppuranvärisestä kankaastaan. Värin valmistusohje oli pitkään foinikialainen salaisuus. Väriä saatiin erään simpukan rauhasesta. He valmistivat myös muita värejä. Foinikia toi idästä [[silkki]]ä.▼
Foinikialaiset palvoivat monia jumalia, joita olivat esimerkiksi Raamatusta tuttu El (Elohim), [[Baal]] ja [[Astarte]] (tunnettu myös nimillä [[Ištar]] tai Inanna).▼
==Historia==
=== Alkuperä: kanaanilaiset ===
[[Pronssikausi|Pronssikautisen]] [[Levantti|Levantin]] (nyk. [[Israel]]in, [[Libanon]]in ja [[Syyria]]n alueella) asukkaita ja foinikialaisten edeltäjiä kutsutaan yleensä [[kanaanilaiset|kanaanilaisiksi]]. Jo 3000 eaa. kanaanilaiset perustivat linnoitettuja kaupunkeja sekä rakensivat temppeleitä. Kanaanilaisilla oli myös laajat kauppayhteydet muiden [[Välimeri|Välimeren]] kansojen kanssa.
Rivi 22 ⟶ 16:
Merkittävimpiä kanaanilaisia kaupunkeja olivat [[Ugarit]] (nykyinen [[Ras Shamra]] Syyrian alueella) sekä Syyrian [[Ebla]], joka hallitsi laajaa aluetta 2300-luvulla eaa. Useimmat kaananilaisten kaupungit tuhoutuivat sodassa [[Egypti]]ä vastaan 1500-luvulla eaa.; lopullisesti kanaanilaiskaupungit autioituivat 1200-luvulla eaa., kun [[merikansat]] tekivät rajun hyökkäyksen itäisen Välimeren alueelle.
=== Foinikialaisten kukoistuskausi noin 1200-800 eaa. ===
Kanaanilaiset kirjoittivat [[sumeri]]n kielellä sekä paikallisella [[seemiläiset|seemiläisellä]] kielellä. Ensimmäiset yksittäisiin äänteisiin perustuvat [[aakkoset]] olivat luultavasti kaananilaisten kehitelmä. Foinikialaiset perivät kanaanilaisilta aakkoset ja välittivät ne edelleen kreikkalaisille. Kreikan kielen välityksellä kanaanilaisperäiset aakkoset siirtyivät puolestaan latinan kieleen. <ref>Robin W. Winks, Susan P. Mattern-Parkes: The Ancient Mediterranean World: From the Stone Age to 600 A.D.</ref>▼
Tunnetuimmat Foinikian [[kaupunkivaltio]]t olivat Siidon ja [[Tyyros]]. Muita olivat [[Arvad]] (Aradus), [[Byblos]] eli Gubla, [[Ugarit]], [[Tripoli]], Batrun, [[Beirut]] ja [[Baalbek]].<ref>Ihmisen tarina, Suuri maailmanhistoria, osa 1, Kirjayhtymä 1971, sivu 416 -</ref> Foinikian kaupunkivaltiot liittoutuivat yhteen yhteisten etujen vuoksi. Eri aikoina eri kaupunki oli johtavassa asemassa. Johdossa oli Ugarit 1600--1500, Byblos 1400--1300, Siidon 1200--1100, Tyros 1100--800 ja Tripoli viidennellä vuosisadalla (500--400) eaa.▼
Foinikialaiset perustivat siirtokuntia eniten noin 1200-1100.
Näistä siirtokunnista tunnetuin lienee [[Karthago]] (Uusikaupunki, Qart Hadasht) nykyisessä [[Tunisia]]ssa.
Se perustettiin Tyyroksessa vuonna 814 käydyn valtakamppailun jälkeen.
Hieman vuoden 1200 eaa. jälkeen [[merikansat]] ryöstivät ja tuhosivat pahoin monia Foinikian kaupunkeja, sekä ottivat merikaupan haltuunsa. Näistä mullistuksista selvisivät silti nykyisen Libanonin rannikon kaupungit, joista merkittävimpiä olivat [[Sidon]] ja [[Tyros]]. Näiden asukkaita pidetään foinikialaisten esi-isinä.
Foinikialaisista jäivät etelämmäs filistealaiset merikauppaa hoitamaan, Alalakh ja Ugarit tuhoutuivat täysin merikansojen hyökkäyksiin. Egyptiläiset eivät pystyneet edistämään Foinikian kauppaa. Tigletpileser I käväisi Foinikiassakin. Aramealaiset ja filistelaiset laajensivat valtaansa sisämaassa, ja etenivät myös eteläiseen Foinikiaan, sekä sisämaassa Karmelin vuoren seuduille. He estivät Foinikian merikaupan. Pian Daavid loi suurvallan, ja Foinikia hoiti Israelin kauppaa. Siidon oli vallannut silloin Tyyroksen. Nyt Foinikian kauppa vapautui, ja erityisesti Byblos ja Siidon kukoistivat Myös Tyyros ja Arvad menestyivät.<ref>Ihmisen tarina, Suuri maailmanhistoria, Osa 1, Kirjayhtymä 1971, Foinikialaiset, sivu 515- -</ref>. 1000-900 eaa. Sheshonk ja Onsorkon valtasivat taas Bybloksen, joka sai siten tukea Siidonia vastaan. Noin 800-700 eaa. Siidon ja Tyyros nousivat johtoon. Tyyros jatkoi Siidonin pääkaupunkina, kunnes Assyria tunkeutui alueelle ja hajotti kaupunkivaltioiden yhdistelmän.▼
=== Foinikialaisten vallan hiipuminen ===
[[Kreikkalaiset]] syrjäyttivät lopulta asteittain foinikialaiset Välimeren kaupassa vuosisadalta 800-700 eaa. alkaen. Foinikia kukoisti silti yhä ja vastusti pitkään pelätyksi suurvallaksi noussutta Assyriaakin. Foinikialaisille oli kova isku, kun [[Babylonia]]n [[Nebukadnessar]] valloitti maan 573 eaa.▼
Foinikia antoi laivastonsa ajan mitan mukaan supervallaksi nousseelle [[Akhemenidit|Persialle]] 538 eaa., muun muassa tukemaan [[kreikka ja Persia|Persian hyökkäystä Kreikkaan]]. 351 eaa. Artaxerxes II tuhosi Siidonin, joka oli ollut liitossa Egyptin kanssa maan kapinoidessa Persiaa vastaan.▼
Kun [[Aleksanteri Suuri]] valloitti alueen 332 eaa, alueen loisto oli heikkenemässä, ja Foinikia liitettiin [[hellenismi|hellenistiseen imperiumiin]]. Karthago oli 200-luvulle eaa. tultaessa ehtinyt kasvaa suurvallaksi, mutta heikkeni merkittävästi roomalaisia vastaan käydyissä [[puunilaissodat|puunilaissodissa]]. [[Karthago]] tuhoutui lopullisesti [[kolmas puunilaissota|kolmannessa puunilaissodassa]] 149 eaa. - 146 eaa.▼
== Kulttuuri ==
▲Kanaanilaiset kirjoittivat [[sumeri]]n kielellä sekä paikallisella [[seemiläiset|seemiläisellä]] kielellä. Ensimmäiset yksittäisiin äänteisiin perustuvat [[aakkoset]] olivat luultavasti kaananilaisten kehitelmä. Foinikialaiset perivät kanaanilaisilta aakkoset ja välittivät ne edelleen kreikkalaisille. Kreikan kielen välityksellä kanaanilaisperäiset aakkoset siirtyivät puolestaan latinan kieleen. <ref>Robin W. Winks, Susan P. Mattern-Parkes: The Ancient Mediterranean World: From the Stone Age to 600 A.D.</ref>
▲Foinikialaiset olivat merkittävä sivistyksen välittäjä idän ja lännen välillä. Foinikialaiset harjoittivat myös [[Orjuus|orjakauppa]]a ja saattoivat olla kaupanteossaan petollisiakin. He puhuivat [[seemiläiset kielet|seemiläistä]] [[foinikian kieli|foinikian kieltä]], joka oli erittäin läheistä sukua [[heprea]]lle, ja käyttivät aakkoskirjoitusta, [[foinikialainen aakkosto|foinikialaisia aakkosia]]. [[Ugarit]]issa foinikialaiset käyttivät kuitenkin omaa aakkosversiotaan [[nuolenpääkirjoitus|nuolenpääkirjoituksesta]].
▲Foinikialaiset palvoivat monia jumalia, joita olivat esimerkiksi Raamatusta tuttu El (Elohim), [[Baal]] ja [[Astarte]] (tunnettu myös nimillä [[Ištar]] tai Inanna).
== Talous ==
Foinikialaiset veivät mm setripuuta, lasituotteita, metallitavaroita, maljakoita, aseita ja koruja. Tunnetuin foinikialaine vientituote oli purppuran värinen kangas, joka tehtiin erikoisella salassa pidetyllä tavalla<ref name="c86"/>.
▲Foinikialaisista jäivät etelämmäs filistealaiset merikauppaa hoitamaan, Alalakh ja Ugarit tuhoutuivat täysin merikansojen hyökkäyksiin. Egyptiläiset eivät pystyneet edistämään Foinikian kauppaa. Tigletpileser I käväisi Foinikiassakin. Aramealaiset ja filistelaiset laajensivat valtaansa sisämaassa, ja etenivät myös eteläiseen Foinikiaan, sekä sisämaassa Karmelin vuoren seuduille. He estivät Foinikian merikaupan. Pian Daavid loi suurvallan, ja Foinikia hoiti Israelin kauppaa. Siidon oli vallannut silloin Tyyroksen. Nyt Foinikian kauppa vapautui, ja erityisesti Byblos ja Siidon kukoistivat Myös Tyyros ja Arvad menestyivät.<ref>Ihmisen tarina, Suuri maailmanhistoria, Osa 1, Kirjayhtymä 1971, Foinikialaiset, sivu 515- -</ref>. 1000-900 eaa. Sheshonk ja Onsorkon valtasivat taas Bybloksen, joka sai siten tukea Siidonia vastaan. Noin 800-700 eaa. Siidon ja Tyyros nousivat johtoon. Tyyros jatkoi Siidonin pääkaupunkina, kunnes Assyria tunkeutui alueelle ja hajotti kaupunkivaltioiden yhdistelmän.
[[Salomo]]n aikaisen Hiramin isän Abibaalin aikana perustettiin kauppa-asema Kyprokseen, 900-800 eaa. Sardiniaan sekä Tunisiaan Uticaan ja Hippokseen. Samoihin aikoihin Siidon perusti kauppa-asemia Etelä-Espanjaan Cadesin lähelle.▼
Foinikian alukset olivat aikasempia vahvempia ja isompia.
▲Foinikialaiset olivat tunnettuja [[lasi]]nvalmistustaidostaan ja purppuranvärisestä kankaastaan. Värin valmistusohje oli pitkään foinikialainen salaisuus. Väriä saatiin erään simpukan rauhasesta. He valmistivat myös muita värejä. Foinikia toi idästä [[silkki]]ä.
▲[[Kreikkalaiset]] syrjäyttivät lopulta asteittain foinikialaiset Välimeren kaupassa vuosisadalta 800-700 eaa. alkaen. Foinikia kukoisti silti yhä ja vastusti pitkään pelätyksi suurvallaksi noussutta Assyriaakin. Foinikialaisille oli kova isku, kun [[Babylonia]]n [[Nebukadnessar]] valloitti maan 573 eaa.
▲Foinikia antoi laivastonsa ajan mitan mukaan supervallaksi nousseelle [[Akhemenidit|Persialle]] 538 eaa., muun muassa tukemaan [[kreikka ja Persia|Persian hyökkäystä Kreikkaan]]. 351 eaa. Artaxerxes II tuhosi Siidonin, joka oli ollut liitossa Egyptin kanssa maan kapinoidessa Persiaa vastaan.
== Kaupungit ==
▲Kun [[Aleksanteri Suuri]] valloitti alueen 332 eaa, alueen loisto oli heikkenemässä, ja Foinikia liitettiin [[hellenismi|hellenistiseen imperiumiin]]. Karthago oli 200-luvulle eaa. tultaessa ehtinyt kasvaa suurvallaksi, mutta heikkeni merkittävästi roomalaisia vastaan käydyissä [[puunilaissodat|puunilaissodissa]]. [[Karthago]] tuhoutui lopullisesti [[kolmas puunilaissota|kolmannessa puunilaissodassa]] 149 eaa. - 146 eaa.
▲Tunnetuimmat Foinikian [[kaupunkivaltio]]t olivat Siidon ja [[Tyyros]]. Muita olivat [[Arvad]] (Aradus), [[Byblos]] eli Gubla, [[Ugarit]], [[Tripoli]], Batrun, [[Beirut]] ja [[Baalbek]].<ref>Ihmisen tarina, Suuri maailmanhistoria, osa 1, Kirjayhtymä 1971, sivu 416 -</ref> Foinikian kaupunkivaltiot liittoutuivat yhteen yhteisten etujen vuoksi. Eri aikoina eri kaupunki oli johtavassa asemassa. Johdossa oli Ugarit 1600--1500, Byblos 1400--1300, Siidon 1200--1100, Tyros 1100--800 ja Tripoli viidennellä vuosisadalla (500--400) eaa.
▲[[Salomo]]n
==Kirjallisuutta==
| |||