Versio 13. lokakuuta 2012 kello 10.32 muokkaa EmausBot (keskustelu \| muokkaukset) botit 286 035 muokkausta p r2.7.2+) (Botti muokkasi: ar:تفسيرية (الهرمنيوطيقا) ← Vanhempi muutos		Versio 28. lokakuuta 2012 kello 20.09 muokkaa kumoa Mlang.Finn (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 29 317 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa Uudempi muutos →
Rivi 98: == Hermeneutiikan sovellusalueita== === Sosiologia === [[Sosiologia]]ssa hermeneutiikalla tarkoitetaan yhteiskunnallisten tapahtumien tulkitsemista ja ymmärtämistä analysoimalla niiden merkitystä niihin osallistuville ihmisille ja heidän kulttuurilleen. Se oli suosittua 60- ja 70-luvuilla, ja poikkeaa muista sosiologian tulkitsevista koulukunnista siinä, että se painottaa kaikessa yhteiskunnallisessa käyttäytymisessä paitsi muotoa myös sisältöä. Sosiologiseen hermeneutiikkaan vaikutti ennen kaikkea Gadamer. === Oikeustiede === Itsenäisen juridisen hermeneutiikan voidaan sanoa syntyneen [[Friedrich Carl von Savigny]]n työssä 1800-luvulla, samoihin aikoihin siis kuin modernin filosofisen hermeneutiikankin. Von Savignyn etsittämät oikeustieteen tulkintamuodot ovat läheisessä suhteessa [[Friedrich Schleiermacher]]in filosofiseen hermeneutiikkaan. 1900-luvulla oikeushermeneutiikka ovat tutkineet mm. [[Emilio Betti]], [[Arthur Kaufmann]] ja [[Winfried Hassemer]]. Myös [[Ronald Dworkin]]in [[interpretivismi]] voidaan nähdä filosofisen hermeneutiikan osana. ===Musiikin hermeneutiikka=== [[Musiikkitiede\|Musiikintutkimuksessa]] hermeneutiikalla tarkoitetaan oppia siitä, mitä säveltäjä haluaa ilmentää ja tarkoittaa sävelteoksellaan ja millainen on teoksen oikea (sanallinen) tulkinta. Musiikkihermeneutiikan uranuurtajia olivat [[Hermann Kretzschmar]] (1848–1924) ja hänen oppilaansa [[Arnold Schering]] (1877–1941). Kretzschmarin mukaan hermeneutiikan on pohdittava musiikin muotojen kätkemiä merkityksiä ja aatesisältöjä; hermeneutiikka auttaa kuulijaa ymmärtämään selvästi musiikin epämääräistä ilmaisua. Kretzschmar tavoitteli tieteellisyyttä mutta perusti työnsä 1700-luvun musiikkipatologiaan, jonka avulla musiikin affekteja pyrittiin ymmärtämään. Scheringin mukaan musiikin tahdon- ja tunteenilmaisu perustui jännityksiin ja niiden laukeamisiin. Schering kirjoitti useita kirjoja [[Ludwig van Beethoven]]in musiikin tulkinnasta. — Suomalaisista tutkijoista musiikin hermeneutiikkaa ovat tarkastelleet [[Nils-Eric Ringbom]] väitöskirjassaan ''Über die Deutbarkeit der Tonkunst'' (1955) ja Kai Karma.<ref>''Otavan Iso Musiikkitietosanakirja'' 2, s. 608–609. (Otava, Helsinki 1977.)</ref> == Katso myös == Rivi 122 ⟶ 123: == Lähteet == ===Kirjallisuus=== * {{Kirjaviite \| Tekijä=Bleicher, Josef \| Vuosi=1980 \| Nimeke=Contemporary Hermeneutics: Hermeneutics as Method, Philosophy and Critique \| Julkaisija=Routledge \| Julkaisupaikka=London }} * {{kirjaviite \| Tekijä=Gadamer, Hans-Georg \| Nimeke=Hermeneutiikka: Ymmärtäminen tieteissä ja filosofiassa \| Selite=Valikoinut ja suomentanut Ismo Nikander. (2. painos 2005. Saksankieliset alkuperäisartikkelit vuosilta 1953–1980 sisältyvät Gadamerin teosten ''Gesammelte Werke'' osiin 2 ja 4.) \| Julkaisija=Vastapaino \| Julkaisupaikka=Tampere \| Vuosi=2004 \| Tunniste=ISBN 951-768-132-1}} * {{Kirjaviite \| Tekijä=Grondin, Jean \| Vuosi=1994 \| Nimeke=Introduction to Philosophical Hermeneutics \| Julkaisija=Yale University Press \| Julkaisupaikka=New Haven }} * {{Kirjaviite \| Tekijä=Gruber, Gernot — Mauser, Siegfried (toim.) \| Vuosi=1994 \| Nimeke=Musikalische Hermeneutik im Entwurf: Thesen und Diskussionen \| Selite=Schriften zur musikalischen Hermeneutik, 1 \| Julkaisija=Laaber-Verlag \| Julkaisupaikka=Laaber }} * {{Kirjaviite \| Tekijä=Hoy, David Couzens \| Vuosi=1982 \| Nimeke=The Critical Circle: Literature, History, and Philosophical Hermeneutics \| Julkaisija=University of California Press \| Julkaisupaikka=Berkeley }} * Inwood, M. J.: "Hermeneutics", teoksessa {{Kirjaviite \| Tekijä=Honderich, Ted (toim.) \| Nimeke=The Oxford Companion to Philosophy \| Selite=Second edition \| Vuosi=2005 \| Julkaisija=Oxford University Press \| Julkaisupaikka=Oxford \| Tunniste=ISBN 0-19-926479-1}} * {{Kirjaviite \| Tekijä=Jauss, Hans Robert \| Vuosi=1982 \| Nimeke=Ästhetische Erfahrung und literarische Hermeneutik \| Julkaisija=Suhrkamp \| Julkaisupaikka=Frankfurt a. M. }} * {{Kirjaviite \| Tekijä=Kusch, Martin \| Vuosi=1986 \| Nimeke=Ymmärtämisen haaste \| Julkaisija=Pohjoinen (Prometheus) \| Julkaisupaikka=Oulu \| Tunniste=ISBN 951-749-042-9}} * {{Kirjaviite \| Tekijä=Oesch, Erna \| Vuosi=1994 \| Nimeke=Tulkinnasta — tulkinnan tiedolliset perusteet modernissa ja filosofisessa hermeneutiikassa \| Selite=Filosofisia tutkimuksia Tampereen yliopistosta, 53 \| Julkaisija=Tampereen yliopisto \| Julkaisupaikka=Tampere }} * {{kirjaviite \| Tekijä=~~Ricoeur~~Ricœur, Paul \| Nimeke=Du Texte à l’action: ~~essais~~Essais d’hermenéutique II \| Julkaisija=Éditions du Seuil \| Julkaisupaikka=Paris \| Vuosi=1986 \| Tunniste=ISBN 2-02-009377-4}} * {{Kirjaviite \| Tekijä=Strenger, Carlo \| Vuosi=1991 \| Nimeke=Between Hermeneutics and Science \| Julkaisija=International Universities Press \| Julkaisupaikka=Madison }} * {{Kirjaviite \| Tekijä=Tontti, Jarkko (toim.) \| Nimeke=Tulkinnasta toiseen: Esseitä hermeneutiikasta \| Julkaisupaikka=Tampere \| Julkaisija=Vastapaino \| Vuosi=2005 \| Tunniste=ISBN 951-768-152-6}} === Viitteet === {{~~viitteet~~Viitteet}} == Aiheesta muualla ==

Ero sivun ”Hermeneutiikka” versioiden välillä