Ero sivun ”Erwin von Witzleben” versioiden välillä

▲Witzleben syntyi Breslaussa [[thüringen]]ilaiseen sotilassukuun 1881. Kahdeksanvuotiaana hänet laitettiin [[Wahlstatt]]in [[preussi]]laiseen kadettikouluun. Hän valmistui [[Lichterfelde]]n kadettikoulusta. [[1901]] Witzleben liittyi [[luutnantti|luutnantin]] arvoisena krenatöörirykmentti nro 7 ''König Wilhelm I:n'', joka oli sijoitettu [[Liegnitz]]iin. Vuonna [[1910]] hän yleni [[yliluutnantti|yliluutnantiksi]].<ref name="DHM">[http://www.dhm.de/lemo/html/biografien/WitzlebenErwin/index.html Deutsches Historiche Museum Berlin - Biographie: Erwin von Witzleben] Luettu 6. tammikuuta 2007</ref>

▲[[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisen maailmansodan]] alussa Witzleben palveli [[prikaati]]n adjutantin tehtävissä 19. reservin jalkaväkirykmentissä. Lokakuussa 1914 hänet ylennettiin kapteeniksi ja siirrettiin komppanianpäälliköksi 6. reservin jalkaväkirykmenttiin. Samana vuonna hänet palkittiin mm. 1. ja 2. luokan [[rautaristi|rautaristeillä]].<ref name = "Axisbio">[http://www.geocities.com/~orion47/WEHRMACHT/HEER/Generalfeldmarschall/WITZLEBEN_ERWIN.html Axis Biographical Research] Luettu 6.1.2007</ref>Myöhemmin hän nousi pataljoonan komentajaksi samaisessa rykmentissä. Witzlebenin yksikkö osallistui mm. [[Verdunin taistelu|Verdunin]] ja [[Passchendaelen taistelu]]ihin. Hän haavoittui vakavasti ja toipumisen jälkeen hänet siirrettiin harjoittelemaan esikuntatehtäviä. Sodan lopussa hän toimi 121. divisioonan yleisesikuntaupseerina.

▲Sodan jälkeen Witzleben sai jäädä [[Weimarin Saksa|Weimarin ajan Saksan]] typistettyihin asevoimiin [[Reichswehr]]iin. Vuonna [[1923]] hän toimi majurina 4. divisioonan esikunnassa. Hänestä tuli jälleen pataljoonan komentaja 6. jalkaväkirykmenttiin ja hän säilyi tehtävässä seuraavana vuonna saadusta everstiluutnantin ylennyksestä huolimatta. Vuonna 1931 hänestä tuli eversti ja 8. jalkaväkirykmentin komentaja. Natsien vallannousun aikoihin hänet siirrettiin Hannoverin alueen jalkaväkikomentajaksi.

▲[[Wehrmacht]]issa Witzleben ylennettiin [[kenraalimajuri]]ksi 1. helmikuuta [[1934]]. Ylennystä seurasi siirto Potsdamiin 3. jalkaväkidivisioonan komentajaksi. [[Kenraali]] [[Werner von Fritsch]] joutui eroamaan natsijohtajien syytettyä häntä homoseksuaalisuudesta 4. helmikuuta [[1938]]. Witzleben nimitettiin Fritschin tilalle Berliinin sotilaspiiri III:n komentajaksi. Tässä virassa hänet ylennettiin kenraaliluutnantiksi. Syyskuussa [[1935]] hänestä tuli III armeijakunnan komentaja ja vuonna [[1936]] hänestä tuli vihdoin [[jalkaväenkenraali]].

▲Jo vuonna [[1934]] Witzleben oli asettunut vastakkain natseja kohtaan, kun hän yhdessä kolmen kenraalin [[Erich von Manstein]]in, [[Wilhelm von Leeb]]in ja [[Gerd von Rundstedt]]in kanssa vaati natsien suorittamien [[pitkien puukkojen yö]]n puhdistusten aikana kuolleiden Weimarin ajan viimeisen pääministerin [[Kurt von Schleicher]]in ja tämän hallituksen puolustusministerin [[Ferdinand von Bredow]]in tapausten perusteellista tutkimista. Samoin hän arvosteli natseja von Fritschin erottamisesta. Vastahankaisuuden tähden myös Witzleben pakotettiin lähtemään varhaiselle eläkkeelle, joka jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi.

▲Vuoteen 1938 mennessä Witzleben kuului yhdessä kenraalieversti [[Ludwig Beck]]in, kenraalien [[Erich Hoepner]] ja [[Carl-Heinrich von Stülpnagel]] sekä [[Abwehr]]in johtajan [[Wilhelm Canaris]]in kanssa natseja vastustavien upseereiden ja virkamiesten ryhmään. Ryhmä suunnitteli sotilasvallankaappausta [[Tšekkoslovakia]]n sudeettikriisin aikoihin 1938, jolloin sodan puhkeaminen näytti jo mahdolliselta. Suunnitelmassa Witzlebenillä oli tärkeä rooli, mutta siitä luovuttiin, kun Hitler onnistui kirjoittamaan [[Münchenin sopimus|Münchenin sopimuksen]] yhdessä [[Yhdistynyt kuningaskunta|Ison-Britannian]], [[Ranska]]n ja [[Italia]]n kanssa ja Tšekkoslovakian sudeettialueet liitettiin Saksaan.<ref name="DHM"/> Witzleben piti kuitenkin yhteyksiä yllä muihin vastarintahenkilöihin, kuten Beckiin, [[Hans Oster]]iin, [[Paul von Hase]]en, and [[Carl Goerdeler]]iin.

▲Witzleben oli mukana myös kenraalieversti [[Kurt Freiherr von Hammerstein-Equord]]in suunnitelmissa [[1939]]. Hammerstein-Equord suunnitteli vallankaappausta eräänlaisen suoran rynnäkön keinoin ja Witzlebenin tehtävänä olisi ollut vallata keskeiset natsipuolueen hallintoelimet. Myös tästä suunnitelmasta luovuttiin.

▲Sodan syttyessä Witzleben sai komentoonsa länteen sijoitetun 1. armeijan, jonka tehtävänä oli vartioida Ranskan rajaa Maginot-linjan myötäisesti samalla kun Saksa hyökkäsi Puolaan 1. syyskuuta 1939. Saman vuoden marraskuussa seurasi ylennys [[kenraalieversti]]ksi<ref name = "Axisbio"/>. Kun Saksa hyökkäsi Ranskaan 10. toukokuuta [[1940]], Witzlebenin armeija kuului [[Armeijaryhmä C|Armeijaryhmä C:hen]]. 14. kesäkuuta armeija mursi [[Maginot-linja]]n ja kolmen päivän etenemisen aikana pakotti useita ranskalaisdivisioonia antautumaan. Tämän vuoksi Witzleben palkittiin rautaristin ritariristillä 24. kesäkuuta 1940 ja 19. heinäkuuta sotamarsalkan arvolla.<ref>[http://www.unithistories.com/officers/bio/german/HeerW.htm Generale des Heeres] Luettu 6.1.2007</ref> Vuonna [[1941]] hän toimi lännessä olevien joukkojen pääkomentajana, mutta lähti 15. maaliskuuta seuraavana vuonna lomalle vedoten terveydellisiin syihin. On kuitenkin arveltu, että Witzleben saatettiin erottaa hänen arvosteltuaan natsihallintoa [[operaatio Barbarossa]]n aloittamisen jälkeen.

▲[[Kuva:Bundesarchiv Bild 151-12-16, Volksgerichtshof, Erwin v. Witzleben.jpg|thumb|200px|Witzleben kansantuomioistuimessa elokuussa 1944]]

▲Vuonna 1944 "Kreisauerin piiri", salaliittolaisryhmä joka tunnettiin myöhemmin nimellä [[heinäkuun 20. päivän salaliitto]], valitsi Witzleben keskeiseksi tekijäksi suunnitelmiinsa. Kun kenraalieversti Beckistä suunniteltiin väliaikaishallituksen johtajaa ja kenraalieversti Höpneristä reserviarmeijan<ref>''Das Ersatzheer''</ref> johtajaa, Witzlebenin oli tarkoitus ottaa komentoonsa koko Wehrmacht.