Ero sivun ”Kansainliitto” versioiden välillä

[[Tiedosto:The Gap in the Bridge.gif|thumb|280px|"Aukko”Aukko sillassa"sillassa”. [[Punch]]-lehden pilakuva 10. joulukuuta 1919 esittää Yhdysvaltain liittymättömyyden Kansainliittoon aukkona jäsenvaltioiden muodostamassa sillassa.]]

Alun perin Kansainliiton idean isä oli [[Yhdistynyt kuningaskunta|Ison-BritannianYhdistyneen kuningaskunnan]] ulkoministeri [[Edward Grey]], mutta ajatusta vahvimmin vei eteenpäin [[Yhdysvallat|Yhdysvaltain presidentti]] presidentti [[Woodrow Wilson]], joka vuonna 1918 esitti [[neljäntoista kohdan ohjelma]]nsa sodan lopettamiseksi ja sen jälkeen toteutettaviksi uudistuksiksi. Kansainliitto perustettiin 25. tammikuuta 1919 osana [[Versailles’n rauha|Versailles’n rauhansopimuksen]]nsopimuksen ensimmäistä osaa ja se piti ensimmäisen istuntonsa 10. tammikuuta 1920 – samana päivänä kuin rauhansopimus vahvistettiin ja [[ensimmäinen maailmansota]] päättyi virallisesti. Ensimmäinen yleisistunto pidettiin [[Geneve]]ssä 15. marraskuuta 1920. [[Yhdysvallat]] ei liittynyt Kansainliittoon, koska [[Yhdysvaltain kongressi|senaatti]] äänesti [[Versailles'nVersailles’n rauha]]nsopimuksenrauhansopimuksen ratifiointia vastaan 19. maaliskuuta 1920. Maa ei enää halunnut osallistua Euroopan tapahtumiin. Yhdysvallat ei kannattanut Versailles'n rauhasopimuksen kovia ehtoja Saksalle ja Yhdysvaltain senaatti piti Kansainliiton Yhdistyneitä kansakuntia velvoittavampia turvallisuuslausekkeita Yhdysvaltoja niin laajaasti sitovina, että se olisi rajoittanut Yhdysvaltain toimintavapautta. Yhdysvalloissa oli ajatuksia [[Monroen oppi|Monroen opin]] mukaisesta puuttumattomuudesta Euroopan asioihin.

[[Kansainliiton neuvoston pysyvät jäsenvaltio|Kansainliiton neuvoston pysyviksi jäsenvaltioksi]] oli ajateltu viittä ensimmäisen maailmansodan voittajavaltiota: [[Ranskan tasavalta|Ranska]]a, [[Yhdysvallat|Yhdysvaltoja]], [[Yhdistynyt kuningaskunta|Yhdistynyttä kuningaskuntaa]], [[Italian kuningaskunta|Italia]]a ja [[Japanin keisarikunta|JapaniaJapani]]a, mutta koska Yhdysvalloista ei tullut Kansainliiton jäsentä, aloitti [[Kansainliiton neuvosto]] neljällä pysyvällä jäsenvaltiolla. [[SaksaWeimarin (1918-1933)tasavalta|Saksasta]] tuli Kansainliiton neuvoston viides pysyvä jäsenvaltio 1926.

[[Saksa]] pääsi Kansainliittoon mukaan vasta vuonna 1926. [[Neuvostoliitto]] puolestaan ei halunnut liittyä "kapitalistien”kapitalistien klubina"klubina” pitämäänsä Kansainliittoon ennen vuotta 1934, jolloin anglofiili [[Maksim Litvinov]] oli ulkoasiainkansankomissaarina eli ulkoministerinä. Samoin nousevien [[oikeistoradikalismi]]n ja [[antikommunismi]]n vuoksi Neuvostoliitto oli aloittanut uuden hyökkäämättömyyssopimuksiin perustuvan ulkopolitiikan pyrkien rakentamaan ns. "kansanrintamia"”kansanrintamia”.

Kansainliitto ratkoi menestyksellisesti pieniä konflikteja 1920-luvulla, kuten [[Huippuvuoret|Huippuvuorten]] ja [[Ahvenanmaa]]n omistuskiistat. Pakolaisten avustamisessa, siirtomaajärjestelmän purkamisessa ([[mandaattialue]]et) ja nälänhätien torjunnassa Kansainliitto osoittautui tienraivaajaksi. Se epäonnistui suurten konfliktien ratkaisemisessa 1930-luvulla, eikä pystynyt estämään [[Italia]]nItalian hyökkäystä [[Abessinia]]an tai [[Japani]]nJapanin hyökkäystä [[Kiina]]an. 14. joulukuuta 1939 järjestö erotti Neuvostoliiton sen hyökättyä [[Suomi|Suomeen]] sekä kehotti jäsenvaltioita antamaan Suomelle apua.