Ero sivun ”Pyhä Ranskan Isabel” versioiden välillä

Jo lapsena ja nuorena eläessään Ranskan hovissa, Isabel oli syvästi uskonnollinen. [[26. toukokuuta]] [[1254]] antamallaan [[bulla]]lla [[paavi]] [[Innocentius IV]] salli hänen pitää [[fransiskaani]]munkkeja omina erityisinä rippi-isinään. Hän oli syvällisemmin kiintynyt fransikaanienfransiskaanien veljeskuntaan kuin esimerkiksi veljensä, joka myös tunsi suurta myötätuntoa tuota uskonnollista liikettä kohtaan. Isabel ei ainoastaan rikkonut annettua kihlauslupaustaan vaan kieltäytyi myös [[Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta|Pyhän saksalais-roomalaisen]] keisarin [[Fredrik II (keisari)|Fredrik II:n]] pojan Saksan [[Konrad IV]]:n kanssa solmittavasta avioliitosta. Näin hän sai oman tahtonsa muidenkin hyväksymäksi, myös paavi Innocentius IV:n, joka kaikesta huolimatta jatkuvasti yritti vaikuttaa Isabeliin ja saada tämän lupautumaan pysyvästi neitsyeksi ja siirtymään luostariin.

Koska Isabel halusi perustaa luostarin Pyhän Klaaran köyhiensisarten sääntökunnan jäsenille, alkoi hänen veljensä Ludvig IX etsiä tarkoitukseen sopivaa aluetta vuonna [[1255]]. Sellainen löytyikin läheltä Pariisia ja [[Seine]]-jokea, Rouvary-Catillon-metsästä. Luostarin peruskivi laskettiin [[10. kesäkuuta]] [[1256]]. Luostarin rakennukset olivat todennäköisesti valmiit vuoden [[1259]] alkupuolella, koska paavi [[Aleksanteri IV (paavi)|Aleksanteri IV]] antoi hyväksyntänsä [[2. helmikuuta]] 1259 uusille luostarisäännöille, jotka Isabel oli yhdessä fransiskaani-isä Mansuetysin kanssa laatinut Pyhän Klaaran sääntökunnan sääntöjen perustalle. Nämä säännöt laadittiin koskemaan ainoastaan tätä luostaria, jotkajota kutsuttiin minellänimellä ''Monasterium humilitatis beatae Mariae Virginis'' (Siunatun Neitsyt Marian nöyryyden luostari). Luostarin paastosäännöstö ei ollut aivan yhtä tiukka ja ankara kuin Pyhän Klaaran sääntökunnan luostareiden yleisissä säännöissä. Lisäksi sisarille sallitiin omistusoikeus ja he olivat fransiskaanisen järjestelmän osa. Luostarin ensimmäinen sisar tuli [[Reims]]in Köyhien Klaarasisarten luostarista.

Isabel itse kuitenkin kieltäytyi ryhtymästä luostarin [[abbedissa]]ksi ja hän ei todellisuudessa koskaan ollut luostariin suljettuna. Kuitenkin hän seurasi joko vuodesta 1260 tai 1263 lähtien omassa luostarin läheisyydessä olevssaolevassa asunnossanasunnossaan luostarielämän sääntöjä. Isabel ei ollut täysin tyytyväinen perustamansa luostarin ensimmäisiin luostarisääntöihin ja siksi hän veljensä Ludvigin myötävaikutuksella hankki paavi [[Urbanus IV]]:ltä uudet säännöt. Nämä uudistetut säännöt paavi hyyväksyihyväksyi [[27. heinäkuuta]] [[1263]]. Uusissa säännöksissä muutokset koskivat lähinnä erilaisia ulkoisia juhlien viettotapoja sekä muita vähäisiä korjauksia. Nämä uudet säännöt omaksuivat myös useat saman sääntökunnan luostarit sekä Ranskassa ja [[Italia]]ssa, mutta silti ei voida väittää, että tämä sääntökunta olisi perustettu Isabelin laatimille säännöille. Säännöissä paavi Urbanus antoi Longchampin nunnille arvon "''minores inclusae''", joka liittää sääntökunnan hyvin läheisesti fransiskaanien sääntökuntaan.

Isabel kuoli kodissaan Longchampissa helmikuussa 1270. Hänet haudattiin luostarin kirkkoon. Aikakauden tarinoiden mukaan vielä kahdeksan päivän kuluttua hänen ruuumissaanruumissaan ei ollut maatumisen merkkejä ja monia muitakin ihmeitä kerrottiin tapahtuneen hänen haudallaan. Paavi [[Leo X]] salli Longchampin luostarin juhlistaa Isabelia elokuun lopulla erikoisjumalanpalveluksella. Vuonna 1637 4. elokuuta suoritettiin Isabelin toinen hautaaminen ja silloin nunnat saivat luvan juhlistaa Isabelia kirkkolaululla ja vihdoin vuonna 1696 tämä juhlakultti sallittiin pidettäväksi 31. elokuuta kaikkialla fransiskaanijärjestön piirissä.