Ero sivun ”Antti Tulenheimo” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tureku (keskustelu | muokkaukset)
alkuparannusta, suvusta ynnä muusta; Lex Tulenheimon sisältö oli oleellisesti eri kuin sen pohjalta muokatun valtalain
Rivi 29:
 
'''Antti Agathon Tulenheimo''' (vuoteen [[1906]] '''Thulé''', [[4. joulukuuta]] [[1879]] [[Kangasala]] – [[3. syyskuuta]] [[1952]] [[Helsinki]]) oli [[vanhasuomalainen]], myöhemmin [[kokoomus]]lainen poliitikko, professori, kansleri, [[Helsingin yliopiston rehtori]], [[Helsingin kaupunginjohtaja]] (ylipormestarin arvonimi) ja [[Suomen pääministeri]].
 
==Tausta==
Tulenheimon vanhemmat olivat [[Kangasalan urkutehdas|Kangasalan urkutehtaan]] omistaja, tunnettu urkujenrakentaja ja valtiopäivämies [[Bror Axel Thúle]] ja Minna Fredrika Meurman. Hänen isänpuoleinen isoisänsä oli urkujenrakentaja [[Anders Thulé]], äidinpuoleinen isoisä tunnettu fennomaanipoliitikko [[Agathon Meurman]]. Antti Tulenheimon veljiä olivat urkutehtailija [[Martti Tulenheimo]], kansanedustaja [[Eino Tulenheimo]] ja lakimiesvaikuttaja [[Olli Tulenheimo]].<ref>{{Kansallisbiografia|id=653|nimi=Tulenheimo, Antti (1879 - 1952)|tekijä=Vesa Vares|ajankohta=23.6.2000}}</ref><ref>{{Kansallisbiografia|id=6476|nimi=Thúle, Bror Axel (1847 - 1911)|tekijä=Pentti Pelto|ajankohta=23.3.2007}}</ref>
 
== Politiikka ==
Tulenheimo loi elämänsä aikana uran yliopistossa, politiikassa, kunnallishallinnossa ja liike-elämässä. Hän oli kolme kertaa kansanedustajana ([[Suomalainen Puolue|vanhasuomalaisena]] 1914 ja [[Kansallinen Kokoomus|kokoomuslaisena]] 1922–1923 sekä 1930–1932), talousosaston senaattorina oikeustoimituskunnassa sortokauden jälkeisessä [[Tokoin senaatti|Tokoin senaatissa]] 1917, [[Ingmanin I hallitus|Ingmanin hallituksen]] sisäasiainministerinä 1918–1919, kokoomuksen puheenjohtajana 1921–1924 ja pääministerinä 1925. [[Tulenheimon hallitus]] istui 31. maaliskuuta – 31. joulukuuta 1925. Helsingin kaupunginvaltuuston jäsenenä hän oli eri otteisiin vuosien 1915 ja 1929 välisenä aikana. Hän toimi kaupunginvaltuuston puheenjohtajana 1926–1930 ja siirtyi sitten vasta perustettuun kaupunginjohtajan virkaan. Helsingin kaupunginjohtajana (ylipormestarina) hän oli 1931–1944.
 
Tulenheimon mukaan nimettiin ns. [[Lex Tulenheimo]], keväällä 1917 annettu lakiesitys, jonka tarkoituksena oli siirtää huomattava osa [[Suomen suuriruhtinas|Suomen suuriruhtinaan]] vallasta [[Suomen sneaatti|Suomen senaatille]]. Sen pohjalta muokattiin kuitenkin eduskunnassa vielä radikaalimpi [[Valtalaki]].
 
== Akateeminen ura ==
Rivi 42 ⟶ 47:
Tulenheimo avioitui näyttelijätär [[Lilli Tulenheimo|Lilli Horsman]] (Högdahl) kanssa vuonna 1909.
 
Tulenheimo oli syksyllä 1918 Saksassa perehdyttämässä Suomen kuninkaaksi valittua [[FredrikFreidrich KaarleKarl]]a (Friedrich Karl)ia Suomen asioihin.
Tulenheimon mukaan nimettiin ns. [[Lex Tulenheimo]], valtalaki, jolla eduskunta keväällä 1917 asiallisesti ottaen kaappasi [[Venäjän väliaikainen hallitus 1917|Venäjän väliaikaiselta hallitukselta]] ennen [[helmikuun vallankumous]]ta Suomen suuriruhtinaalle kuulunen vallan.
 
Tulenheimo oli syksyllä 1918 Saksassa perehdyttämässä Suomen kuninkaaksi valittua [[Fredrik Kaarle]]a (Friedrich Karl) Suomen asioihin.
 
Helsingin [[Annankatu|Annankadun]] pohjoispää Salomonkadun ja Eteläisen Rautatiekadun välillä on muutettu Antti Tulenheimon mukaan (Antinkaduksi ruotsiksi Anttigatan). Nimenmuutos johtuu siitä, että Kampin liikekeskus on katkaissut Annankadun kahteen osaan. Antinkatu on ollut Helsingissä aikaisemminkin, nimittäin nykyinen [[Lönnrotinkatu]]. Se sai aikoinaan nimensä (kuten Annankatukin) ortodoksipyhimyksen mukaan, ja muutettiin 1928 Lönnrotinkaduksi<ref>Tsilari, Stadin slangi ry:n perinnekulttuurilehti 2/2007, sivu 23 {{ISSN|1239-9523}}</ref>.
 
Antti Tulenheimon veli oli urkujenrakentaja, insinööri [[Martti Tulenheimo]].
 
==Lähteet==