|
Tästä syystä monien erilaisten ideologioiden edustajat konservatiiveista liberaaleihin ja sosialisteihin ovat yrittäneet ratsastaa hänen nimellään, esimerkiksi Venezuelan presidentti [[Hugo Chávez]] on kutsunut sosialismiaan ''bolivarianismiksi''.
Nuorena BolivariaBolívaria innoittivat valistusajattelijat [[Thomas Jefferson]]ista [[Voltaire]]en, ja kirjeissään hän monesti kutsui itseään [[klassinen liberalismi|klassiseksi liberaaliksi]] ja "[[vapaa markkinatalous|vapaan markkinatalouden]] puolustajaksi"<ref>[http://www.amazon.com/Simon-Bolivar-American-Biography-ebook/dp/B0019RIW62 Simon Bolivar - South American Leader], Biographiq, 2008 {{Lähde tarkemmin|sivunumero, suora lainaus, kyseessä lienee kappaleen alussa kuvattu tavoite saada Bolivar oman ideologiansa kannattajaksi}}</ref>. Vuodesta 1819 alkaen Kolumbian presidenttinä hänen yrityksensä yhdistää maanosa "Etelä-Amerikan Yhdysvalloiksi" epäonnistui eri tahojen kapinoidessa ja eräiden liberaalien vastustaessa yhden keskusvallan pystyttämistä, minkä seurauksena Bolívar alkoi suhtautua liberalismiin kielteisemmin – tämä näkyi myös hänen laatimassaan perustuslaissa – ja lopulta julistautui diktaattoriksi.
== Tausta ==
BolivarBolívar oli 1500-luvulla Etelä-Amerikkaan muuttanutta vaurasta [[baskit|baski]]aatelissukua, [[Kastilia]]n kuningas Fernando III:n jälkeläinen, ja [[vapaamuurari]]. Hän kouluttautui Espanjassa 1799 alkaen, meni naimisiin vuonna 1802, mutta vaimo kuoli seuraavana vuonna ja BolivarBolívar jäi lapsettomaksi. Venezuelaan hän palasi 1807.
== Vallankumoukset ==
BolivarBolívar osallistui moniin hankkeisiin siirtomaavalta Espanjaa vastaan, ja kirjoitti manifestinsa maanpaossa vuonna 1812. Samana vuonna Espanjassa liberaalit pääsivät valtaan ja säätivät [[Espanjan vuoden 1812 perustuslaki|Espanjan vuoden 1812 perustuslain]]. Konservatiiviset [[serviili]]t pääsivät pian niskan päälle, mutta tämä heikensi emämaan otetta siirtomaistaan.
Vuonna 1813 BolivarBolívar vapautti [[Caracas]]in kahdesti, perusti jälkimmäisellä kerralla ''Venezuelan toisen tasavallan'' ja sai liikanimensä ''Vapauttaja'' (El Libertador). Vuonna 1814 hän vapautti [[Bogota]]n mutta joutui pakenemaan seuraavana vuonna [[Haiti]]lle, jonka tuella hän saattoi jatkaa taisteluaan 1817 alkaen Venezuelasta.
Hän sai lopulta ajettua espanjalaiset pois suuresta osasta mannerta ja perusti 7. syyskuuta 1821 [[Suur-Kolumbia]]n, jonka presidentti hänestä tuli. 1822–1825 hän vapautti myös Ecuadorin ja Perun, ja Bolivia perustettiin.
== Valtiomuoto ==
BolivarBolívar halusi Yhdysvaltojen mallin mukaisesti liittovaltiomuodon, jossa keskushallinto turvaisi ihmisten vapauden, ihmisoikeudet, mutta osavaltioillakin olisi merkittävästi valtaa. Väitetään kuitenkin erityisetuja tavoittelevien tahojen pyrkineen hajottamaan liittovaltiota, mikä johti kapinoihin mm. Venezuelassa ja sai BolivarinBolívarin tavoittelemaan "väliaikaisesti" vahvempaa keskushallintoa. Hän julistautui "tilapäisesti" [[diktaattori]]ksi 27. elokuuta 1828 pelastaakseen tasavallan, selvisi vammoitta murhayrityksestä muttei saanut (etenkin konservatiivien) kapinointia loppumaan ja erosi 27. huhtikuuta 1830. Vuoden lopussa hän oli aikeissa lähteä Eurooppaan mutta kuoli tuskallisesti [[tuberkuloosi]]in 17. joulukuuta 1830.
== BolivarinBolívarin perintö ==
Vaikka BolivarBolívar ei saavuttanut tavoittelemaansa liberaalia koko mantereen liittovaltiota, hänen liberaali perintönsä jäi elämään, koko manner vähitellen itsenäistyi, ja moni sen presidentti hakeutui liberaalien filosofien, etenkin [[Jeremy Bentham]]in oppilaiksi. Toisaalta aate jäi vähitellen vain nimelliseksi ja politiikan määrääjiksi tulivat luokkaerot.
== Triviaa ==
Aku Ankan koiran nimi Pulivari ({{k-en|Bolivar}}) on johdettu Simón Bolívarin nimestä.
Simón Bolívarin nimeä on lainattu lisäksi [[kuuba]]laisen Bolívar-sikari merkinsikarimerkin nimeksi.
==Lähteet==
| 