Ero sivun ”Valtiopäivätalo (Saksa)” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti poisti linkin tiedostoon Reichstagsbrand.jpg, koska käyttäjä H-stt on poistanut tiedoston Commonsista. Syy: Recreation of content deleted per community consensus: NARA is not a valid license for Commons. |
|||
Rivi 42:
Valtiopäivätalo yhdistää useita eri rakennustyylejä, tosin [[italia]]lainen [[renessanssi]]tyyli on hallitseva. Wallot yhdisti tämän [[Alpit|Alppien]] eteläpuolisen tyylin erilaisiin saksalaisiin rakennustyyleihin. Samalla hän käytti rakennuksessa yksityiskohtia saksalaisen kulttuurialueen eri puolilta. Vaikka kriitikot syyttivätkin Wallotia ”tyylien sekasotkun” luomisesta, hän onnistui luomaan rakennuksen, joka kuvastaa erinomaisella tavalla saksankielisen kulttuurialueen moninaisuutta. Rakennus tunnusti Saksan [[federalismi|federatiivisen]] luonteen eri osavaltioista koostuvana valtakuntana, mutta samalla se esitti olevansa koko Saksan kansan kansanedustuslaitoksen tyyssija. Rakennuksen kruunasi 75 metriä korkea, [[böömi]]läisestä [[kristalli]]sta ja teräksestä tehty lasikupoli, jonka suunnitteli rakennusinsinööri Hermann Zimmermann. Tämä ei symboloinut kulttuurista monimuotoisuutta, vaan pikemminkin Saksan teknistä edistystä. Lasikupolin kautta valtiopäiväsali sai luonnonvalaistuksen.
Valtiopäivätalon sisätilat oli koristeltu erittäin loisteliaasti. Koristelussa toistuivat [[heraldiikka|heraldiset]] symbolit, jotka toivat esiin Saksan koostumisen monista pienvaltioista, Saksan eri osia kuvaavat maalaukset sekä kuuluisia saksalaisia kuvaavat veistokset. Rakennuksessa oli istuntosali sekä valtiopäiville että eri osavaltioiden edustajista koostuvalla liittoneuvostolle, lisäksi siellä oli valiokuntien istuntosaleja, lukusali,
Wallot oli suunnitellut rakennuksen julkisivuun tunnuslauseen ”''Dem Deutschen Volke''” (”Saksan kansalle”). Keisari Vilhelm II kuitenkin kielsi tämän liian kansanvaltaisena pitämänsä tunnuslauseen käytön. Lause saatiin paikalleen vasta vuonna [[1916]],<ref name="aview">[http://www.aviewoncities.com/berlin/reichstag.htm A View on Cities] {{en}}, luettu 4.1.2007</ref> jolloin tuolloinen valtakunnakansleri [[Theobald von Bethmann Hollweg]] onnistui sopimaan asiasta keisarin kanssa, kun parlamentti oli ensin hyväksynyt valtakunnalle uudet sotalainat. Keisari määräsi, että tunnuslauseen kirjaimet tuli valaa pronssista, joka oli sulatettu sotasaaliiksi saaduista vihollisen ammuksista. Kirjoituksen suunnitteli arkkitehti Peter Behrens.
| |||