Ero sivun ”Rangaistuspotkukilpailu” versioiden välillä

[[Kuva:Elfmeter.JPG|thumb|Pallo pelitilanteessa rangaistuspilkulla (kuvan tilanne ei vastaa rangaistuspotkukilpailua).]]

'''Rangaistuspotkukilpailu''' on keinomenetelmä, jota ratkaistakäytetään pudotuspelityyppinenpudotuspelityyppisen [[jalkapallo]]-otteluottelun ratkaisemiseen sen jälkeen kun varsinainen peliaika sekä useissa tapauksissa myös sitä seurannut jatkoaika on päättynyt tasantasatulokseen. RangaistuspotkukilpailuissaRangaistuspotkukilpailussa ammutaanpyritään pääpiirteittäänampumaan pelitilanteenpallo maaliin [[rangaistuspotku]]jailla. vastaaviaItse laukauksialaukaus tarkoituksenatehdään saadapääpiirteittäin pallopelitilanteen maaliinrangaistuspotkun tavoin, mutta muut säännöt eroavat pelitilannerangaistuspotkusta jonkin verran.

[[Kuva:Confed-Cup 2005 Eröffnungsspiel (Elfmeter Ballack).JPG|200px|thumb|right|Rangaistuspotku pelitilanteessa (kuvan tilanne ei vastaa rangaistuspotkukilpailua).]]

Rangaistuspotkukilpailussa muiden kuin laukaisijan ja torjuvan maalivahdinmaalivahtien tulee olla laukauksen ajan keskiympyrässä. Kilpailussa tehtyjä maaleja ei lasketa mukaan ottelun tulokseen eivätkä niiden tekijät saa merkintää maalintekijätilastoon. Tarkkaan ottaen rangaistuspotkut eivät myöskään ratkaise ottelua toisen voitoksi, vaan ainoastaan kilpailussa jatkoon menijän; itse ottelu on silloin päättynyt tasantasapeliin. Yleisessä kielenkäytössä puhutaan kuitenkin voittamisestausein rangaistuspotkuilla voittamisesta.

* Kumpikin joukkue ampuu vuorotellen viisi rangaistuspotkua. Se, kummallakumpi on viiden kierroksen jälkeen tehnyt enemmän onnistumisiamaaleja, on voittaja. Kilpailu lopetetaan jo ennen viiden kierroksen täyttymistä, mikäli toinen siirtyy tavoittamattomaan johtoon.

* Jos tilanne on viiden kierroksen jälkeen tasan, seuraa äkkikuolemavaihe, jossa kilpailua jatketaan kierros kerrallaan, kunnes toinen joukkue onnistuu ja toinen epäonnistuu.

* Vaihtopelaaja voidaan rangaistuspotkukilpailussa vaihtaa kentälle vain siinä tapauksessa, että maalivahti loukkaantuu kilpailun aikana ja että joukkue ei ole käyttänyt kaikkia sallittuja vaihtojaan. Jos vaihdot on käytetty, voidaan joku kilpailuun osallistuvista kenttäpelaajista vaihtaa loukkaantuneen maalivahdin tilalle maaliin.

* Laukaisijaa ja torjuvaa maalivahtiamaalivahteja lukuun ottamatta kaikkien pelaajien on oltava potkun ajan keskiympyrässä. Laukaisuvuorossa olevan joukkueen maalivahti odottaa rangaistusalueen rajan ja päätyrajan risteyskohdassa.

Rangaistuspotkukilpailua käytetään nykyään yleensä yksinomaan pudotuspelin tyyppisissä tilanteissa, joissa on tarkoitus selvittää jatkoon pääsijä, ei sarjapeleissä. Lisäksi sitä ennen pelataan yleensä puolen tunnin jatkoaika. Tähän on poikkeuksia: [[Copa Libertadores]]in kaksiosaisen pudotuspeliparin päätyttyä tasan pelataan rangaistuspotkukilpailu välittömästisuoraan ilman jatkoaikaa. Monet eurooppalaiset sarjat kuten Unkarin, Jugoslavian ja Norjan sarjat, kokeilivat [[1980-luku|1980-luvulla]] rangaistuspotkukilpailua tasan päättyneen sarjapelin jälkeen (voittanut sai pisteen häviäjää enemmän), samoin Yhdysvaltain MLS-liiga. Näistä kokeiluista on luovuttu.

Rangaistuspotkukilpailu kehitettiin [[1960-luku|1960-]] ja [[1970-luku]]jen vaihteessa,; sitä ennen jatkoon menijät ratkaistiin tasan päättyneen jatkoajan jälkeen arvalla. Alun perin joukkueet eivät vaihdelleettehneet vuorojalaukauksia laukausten välillävuorotellen, vaan toinen joukkue ampui ensin viisi laukausta peräkkäin ja sitten vuoro siirtyi toiselle. VuorojenVuorotellen vaihtolaukominen otettiin käyttöön vuonna [[1976]]. Ensimmäinen rangaistuspotkukilpailulla ratkaistu arvoturnaus oli [[jalkapallon Euroopan-mestaruuskilpailut 1976|EM-kilpailut 1976]], jossa Tšekkoslovakia löi Länsi-Saksan loppuottelussa rangaistuspotkukilpailussa maalein 5–3.