Ero sivun ”Tšuktšin kieli” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p r2.7.3) (Botti lisäsi: hr:Čukčijski jezik |
fix |
||
Rivi 4:
Tšuktšit asuvat [[Tšukotka|Tšukotkan autonomisessa piirikunnassa]], [[Jakutia]]n [[Nižne-Kolymskin piiri]]ssä sekä [[Kamtšatkan niemimaa|Kamtšatkan]] pohjoisosassa [[Korjakia|Korjakian piirikunnan]] [[Oljutorkan piiri]]ssä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 3 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Nauka | Vuosi = 2005 | Sivu = 397 | Tunniste = ISBN 5-02-011237-2}}</ref>
Vuonna 1989 Venäjällä laskettiin olevan 15 100 tšuktšia ja 11 450 tšuktšin kielen puhujaa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 2 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Academia | Vuosi = 2003 | Sivu = 597–598 | Tunniste = ISBN 5-87444-191-3}}</ref> Kansallisuudeltaan tšuktšeista 70,4 % ilmoitti äidinkielekseen tšuktšin ja 28,3 % [[venäjän kieli|venäjän]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Narody Rossii: entsiklopedija | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Bolšaja Rossijskaja entsiklopedija | Vuosi = 1994 | Sivu = 442 | Tunniste = ISBN 5-85270-082-7}}</ref> Vuoden 2002 väestölaskennassa rekisteröitiin 15 800 tšuktšia,<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://perepis2002.ru/ct/doc/TOM_04_01.xls | Nimeke = Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.1. Natsionalnyi sostav naselenija. | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 6.6.2009 | Kieli = {{ru}} }}</ref> mutta enää vain 7 700 tšuktšin puhujaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://perepis2002.ru/ct/doc/TOM_04_04.xls | Nimeke = Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.4. Rasprostranjonnost vladenija jazykami (krome russkogo). | Tekijä = | Tiedostomuoto = xls | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 6.6.2009 | Kieli = {{ru}} }}</ref> Alueellisesti he jakautuivat seuraavasti:
* Tšukotka 12 600 tšuktšia (joista 5 600 osaa tšuktšin kieltä),
* Korjakia 1 400 (900).<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://perepis2002.ru/ct/doc/TOM_13_02.xls | Nimeke = Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 13.2. Naselenije korennyh malotšislennyh narodov po territorijam preimuštšestvennogo proživanija KMN i vladeniju jazykami. | Tekijä = | Tiedostomuoto = xls | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 6.6.2009 | Kieli = {{ru}} }}</ref>
Nykyään 97,2 % tšuktšeista puhuu venäjää äidin- tai toisena kielenään.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://perepis2002.ru/ct/doc/TOM_04_02.xls | Nimeke = Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.2. Naselenije po natsionalnosti i vladeniju russkim jazykom. | Tekijä = | Tiedostomuoto = xls | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 6.6.2009 | Kieli = {{ru}} }}</ref> Tšukotkalla osa [[inuitit|inuiteista]] ja [[evenit|eveneistä]] osaa tšuktšia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://perepis2002.ru/ct/doc/TOM_04_06.xls | Nimeke = Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.6. Vladenije jazykami (krome russkogo) naselenijem otdelnyh natsionalnostei po respublikam, avtonomnoi oblasti i avtonomnym okrugam Rossijskoi Federatsii. | Tekijä = | Tiedostomuoto = xls | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 6.6.2009 | Kieli = {{ru}} }}</ref>
Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan Venäjällä on 5 100 tšuktšin puhujaa<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.gks.ru/free_doc/new_site/population/demo/per-itog/tab6.xls | Nimeke = Naselenije Rossijskoi Federatsii po vladeniju jazykami | Tekijä = | Tiedostomuoto = xls | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 20.1.2012 | Kieli = {{ru}} }}</ref>.
==Historia ja murteet==
Rivi 15:
Kieli jakautuu itä- ja länsimurteisiin sekä eteläiseen murreryhmään. Niiden väliset erot ovat melko vähäisiä. Eteläryhmän murteissa on yhteneväisyyksiä korjakin sekä tšuktšeihin sulautuneiden [[kerekit|kerekkien]] kielen kanssa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 3 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Nauka | Vuosi = 2005 | Sivu = 399–400 | Tunniste = ISBN 5-02-011237-2}}</ref>
Tšuktšissa miesten ja naisten ääntäminen on poikennut toisistaan, esim. miesten ''ryrky'' ja naisten ''cyccy'' ’mursu’. Nykyään erot ovat häviämässä perinteisten käyttäytymisnormien muutoksen ja kirjakielen vaikutuksen takia. Radiossa ja televisiossa naiskuuluttajat ja -toimittajat noudattavat miesten ääntämystä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 2 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Academia | Vuosi = 2003 | Sivu = 603, 621 | Tunniste = ISBN 5-87444-191-3}}</ref>▼
==Kirjakieli==
Rivi 68 ⟶ 70:
==Nykytilanne==
Nykyään tšuktšia voidaan pitää uhanalaisena kielenä. Huomattava osa tšuktšeista on muuttanut kaupunkeihin ja taajamiin, joissa perheiden puhekielenä toimii venäjä. Pienissä kylissä ja vaeltavien ryhmien keskuudessa 30-vuotiaat puhuvat kieltä vielä hyvin, mutta lapset osaavat sitä yleensä vain passiivisesti.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Vahtin, N.B. | Nimike = Jazyki narodov Severa v XX veke: Otšerki jazykovogo sdviga | Julkaisupaikka = Sankt-Peterburg | Julkaisija = Dmitri Bulanin | Vuosi = 2001 | Sivu = 166 | Tunniste = ISBN 5-86007-298-8}}</ref> Myös kielen kirjallinen käyttö on viime aikoina vähentynyt.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 2 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Academia | Vuosi = 2003 | Sivu = 619 | Tunniste = ISBN 5-87444-191-3}}</ref>
▲Tšuktšissa miesten ja naisten ääntäminen on poikennut toisistaan, esim. miesten ''ryrky'' ja naisten ''cyccy'' ’mursu’. Nykyään erot ovat häviämässä perinteisten käyttäytymisnormien muutoksen ja kirjakielen vaikutuksen takia. Radiossa ja televisiossa naiskuuluttajat ja -toimittajat noudattavat miesten ääntämystä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 2 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Academia | Vuosi = 2003 | Sivu = 603, 621 | Tunniste = ISBN 5-87444-191-3}}</ref>
==Lähteet==
Rivi 82 ⟶ 81:
{{tynkä/Kieli}}
{{
[[Luokka:Tšuktšilaiset kielet]]
[[Luokka:Venäjän kielet]]
| |||