Ero sivun ”Virolahti” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 48:
Virolahti oli jo Pähkinäsaaren rauhassa 1323 liitetty osaksi Ruotsia. Ensimmäinen kirjallinen maininta Virolahdesta on vuodelta [[1336]], jolloin Pietari Joninpojan kirjeessä [[Tallinna]]n raadille mainitaan [[Viipuri]], Virolahti ja [[Vehkalahti]] paikkoina, jossa [[hansaliitto|hansakaupungin]] porvareilla oli oikeus käydä kauppaa paikallisten asukkaiden kanssa. Myöhemmin virolahtelaiset harjoittivat myös itse [[talonpoikaispurjehdus]]ta muun muassa Tallinnaan.
Vuonna [[1370]] Virolahti mainitaan itsenäisenä seurakuntana. Virolahden emäpitäjä rajoittui lännessä Vehkalahteen, idässä [[Säkkijärvi|Säkkijärveen]] ja pohjoisessa [[Lappee]]seen. [[Pitkä viha|Juhana III:n Venäjän sota]] oli Virolahdelle hyvin ankara ja monet vanhat, keskiaikaiset talonpoikaissuvut hävisivät kokonaan. 1600-luvulla Virolahdelta läänityksiä saivat [[Ritter]], von [[Fitinghoff]], von [[Vicken]], [[Klick]], [[von Gertten]], [[Byckling]], [[Schulman-suku|Schulman]], [[Mellin]], [[Paijkull]], [[Reet]] ja [[von Ungern-Sternberg]] –suvut, mutta läänitykset peruutettiin [[iso reduktio|isossa reduktiossa]]. Myöhemmin [[Uudenkaupungin rauha]]n raja kulki Virolahden poikki. Vuonna 1743 (Turun rauhassa)Virolahti jäi kokonaan Venäjälle ja tuli osaksi ns. [[Vanha Suomi|Vanhaa Suomea]]. Suomen suuriruhtinaskuntaan Vanha Suomi palautettiin v. 1812. 1700-luvulla Virolahdella alkoi louhostoiminta Pietarin rakentamisen tarpeisiin. Muun muassa [[Iisakinkirkko|Iisakinkirkon]] pylväät ovat Virolahden Pyterlahden graniittia.
[[Miehikkälä]] itsenäistyi Virolahdesta vuonna 1887. Virolahdelle perustettiin Suomen ensimmäinen kunnallinen [[kansakoulu]]. Ennen [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäistä maailmansotaa]] tsaari [[Nikolai II]] vietti huvijahdillaan kesiään perheineen Virolahden saaristossa.
| |||