Versio 16. huhtikuuta 2012 kello 21.04 muokkaa EmausBot (keskustelu \| muokkaukset) botit 286 035 muokkausta p r2.7.2+) (Botti lisäsi: mdf:Ингуш мастор ← Vanhempi muutos		Versio 1. kesäkuuta 2012 kello 11.43 muokkaa kumoa Coen (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 40 122 muokkausta Minifix Uudempi muutos →
Rivi 49: == Maantiede == Ingušian pinnanmuodot ovat hyvin vaihtelevat. Maan eteläosaa hallitsee [[Kaukasus]]vuoristo, jonka korkein kohta Ingušian alueella on Stolovaja ~~2993~~2 993 metrissä. Maan pohjoisosassa puolestaan on tasankoja, jotka liittyvät niiden pohjoispuolella olevaan [[Nogaiaro]]on. Suurin joki on [[Terek]]iin laskeva [[Sunža]] ja tämän sivujoki Assa. ▼ ▲Ingušian pinnanmuodot ovat hyvin vaihtelevat. Maan eteläosaa hallitsee [[Kaukasus]]vuoristo, jonka korkein kohta Ingušian alueella on Stolovaja 2993 metrissä. Maan pohjoisosassa puolestaan on tasankoja, jotka liittyvät niiden pohjoispuolella olevaan [[Nogaiaro]]on. Suurin joki on [[Terek]]iin laskeva [[Sunža]] ja tämän sivujoki Assa. Ingušiassa vallitsee mannerilmasto: Keskilämpötila on tammikuussa -7 °C ja heinäkuussa +22 °C sekä vuoden keskimääräinen sademäärä 1 200 mm. == Väestö == Ingušian väkiluku on 488  000 ja väestötiheys 52,5 as/km². Enemmistö asukkaista on [[Inguušit\|inguušeja]]. Vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan Ingušiassa oli 467 294 asukasta, joista oli [[Inguušit\|inguušeja]] 361 057 (77,27  %), [[tšetšeenit\|tšetšeenejä]] 95 403 (20,42  %), [[venäläiset\|venäläisiä]] 5 559 (1,19  %) ja muita 5 234 (1,12  %).▼ ▲Ingušian väkiluku on 488 000 ja väestötiheys 52,5 as/km². Enemmistö asukkaista on [[Inguušit\|inguušeja]]. Vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan Ingušiassa oli 467 294 asukasta, joista oli [[Inguušit\|inguušeja]] 361 057 (77,27 %), [[tšetšeenit\|tšetšeenejä]] 95 403 (20,42 %), [[venäläiset\|venäläisiä]] 5 559 (1,19 %) ja muita 5 234 (1,12 %). Inguušit kutsuvat itseään nimellä ''galgai'' ja he puhuvat [[kaukasialaiset kielet\|kaukasialaisiin kieliin]] kuuluvaa [[Inguušin kieli\|inguušia]]. He ovat läheistä sukua [[tšetšeenit\|tšetšeeneille]]. Ingušian suurin kaupunki on entinen pääkaupunki [[Nazran]] (125 066 asukasta). Muita kaupunkeja ovat [[Malgobek]] (35 700 asukasta), [[Karabulak]] (31 300) ja nykyinen pääkaupunki [[Magas]]. Maan väestöstä asuu kaupungeissa 42,5 %. == Hallinnollinen jako == Ingušia on jaettu hallinnollisesti 4neljään piiriin ja 3kolmeen suoraan tasavallan hallinnon alaiseen kaupunkiin. Maan pääkaupunkina oli vuoteen 2002 asti [[Nazran]]. Nykyinen pääkaupunki on [[Magas]].▼ ▲Ingušia on jaettu hallinnollisesti 4 piiriin ja 3 suoraan tasavallan hallinnon alaiseen kaupunkiin. Maan pääkaupunkina oli vuoteen 2002 asti [[Nazran]]. Nykyinen pääkaupunki on [[Magas]]. Kaupungit: Rivi 77 ⟶ 74: == Talous == Ingušia on pääasiassa maatalousaluetta. Maanviljely on keskittynyt pohjoisosan tasangoille ja siellä viljellään [[vihannes\|vihanneksia]], [[hedelmä\|hedelmiä]] ja [[vilja]]a. Kastelualueilla viljellään lisäksi [[riisi]]ä. [[Lammas\|Lampaisiin]] ja [[vuohi]]in keskittynyt karjatalous puolestaan on keskittynyt maan eteläosan ylängöille. Rivi 85 ⟶ 81: == Politiikka == Maan ensimmäinen presidentti oli [[Ruslan Aušev]], joka oli vallassa tasavallan perustamisesta 1992 vuoteen 2001. Hänen jälkeensä Ahmed Malsagov oli tilapäisenä presidenttinä, ja toukokuussa 2002 valtaan nousi [[Murat Zjazikov]]. [[Junus-bek Jevkurov]] korvasi hänet 2008. Rivi 93 ⟶ 88: == Historia == Ingušia oli osa vuonna 1934 perustettua [[Tšetšeenien ja inguušien autonominen sosialistinen neuvostotasavalta\|Tšetšeenien ja inguušien ASNT:ta]]. ASNT hajotettiin 1944 ja sen asukkaat karkotettiin Kazahstaniin ja Siperiaan syytettynä yhteistoiminnasta natsien kanssa. Se perustettiin uudelleen 1957 ja asukkaiden sallittiin palata. Länsiosa ASNT:sta liitettiin kuitenkin [[Gorætgæronin piiri\|Prigorodnyin piiriin]] Pohjois-Ossetiaan ja sinne oli asettunut [[osseetit\|osseetteja]] ja venäläisiä. Entiset asukkaat joutuivat ostamaan näiltä talonsa takaisin. Vuodesta 1989 kansallisuuksien välitse kiistat kärjistyivät.▼ Neuvostoliiton hajoamisen yhteydessä Tšetšeno-Ingušetija hajosi. [[Venäjä]] tunnusti Ingušian eron [[Tšetšenia]]sta joulukuussa 1992, mikä edellytti Venäjän federaation perustuslain muutosta. Tšetšenian ja Ingušian tekemän sopimuksen mukaan Ingušia jäi osaksi Venäjän federaatiota. Julistus Ingušian valtion suvereenisuudesta Venäjän federaation yhteydessä annettiin Kansankongressin ylimääräisessä istunnossa [[15. toukokuuta]] [[1993]]. Tšetšeniassa on ajoittain esitetty vaatimuksia liittää Ingušia takaisin Tšetšenian yhteyteen.▼ ▲Ingušia oli osa vuonna 1934 perustettua [[Tšetšeenien ja inguušien autonominen sosialistinen neuvostotasavalta\|Tšetšeenien ja inguušien ASNT:ta]]. ASNT hajotettiin 1944 ja sen asukkaat karkotettiin Kazahstaniin ja Siperiaan syytettynä yhteistoiminnasta natsien kanssa. Se perustettiin uudelleen 1957 ja asukkaiden sallittiin palata. Länsiosa ASNT:sta liitettiin kuitenkin [[Gorætgæronin piiri\|Prigorodnyin piiriin]] Pohjois-Ossetiaan ja sinne oli asettunut [[osseetit\|osseetteja]] ja venäläisiä. Entiset asukkaat joutuivat ostamaan näiltä talonsa takaisin. Vuodesta 1989 kansallisuuksien välitse kiistat kärjistyivät. ▲Neuvostoliiton hajoamisen yhteydessä Tšetšeno-Ingušetija hajosi. [[Venäjä]] tunnusti Ingušian eron [[Tšetšenia]]sta joulukuussa 1992, mikä edellytti Venäjän federaation perustuslain muutosta. Tšetšenian ja Ingušian tekemän sopimuksen mukaan Ingušia jäi osaksi Venäjän federaatiota. Julistus Ingušian valtion suvereenisuudesta Venäjän federaation yhteydessä annettiin Kansankongressin ylimääräisessä istunnossa [[15. toukokuuta]] [[1993]]. Tšetšeniassa on ajoittain esitetty vaatimuksia liittää Ingušia takaisin Tšetšenian yhteyteen. Pohjois-Ossetiassa taisteltiin syksyllä 1992 osseettijoukkojen ja inguušien välillä ja 40 000–60 000 inguušia pakeni alueelta, suuri osa Ingušiaan. Moskova painosti Pohjois-Ossetian viranomaisia sallimaan pakolaisten paluun viiteen kylään, mutta suurempi pakolaisten paluu on estetty. Vuonna 1995 [[ensimmäinen Tšetšenian sota\|Tšetšenian sodan]] myötä tasavaltaan tuli edelleen lisää pakolaisia, joita oli ajoittain saman verran kuin asukkaita. Ingušia luopui virallisesti 1995 vaatimuksesta liittää Prigorodnyin piirin alueet takaisin tasavaltaan, vaikka tällaista mielialaa on vielä olemassa. Vuoden 2008 Etelä-Ossetian sodan jälkeen Ingušiassa oltiin tyytymättömiä siihen että Venäjä ratkaisi Etelä-Ossetian ja sen asukkaiden tilanteen tunnustamalla maan itsenäiseksi, mutta Ingušian pakolaisten tilanne ja aluekiistat ovat edelleen ratkaisematta. Ingušiassa on myös pelätty Ossetian yhdistyvän ja itsenäistyvän, jolloin alueet menetettäisiin lopullisesti. Ingušia luopui virallisesti 1995 vaatimuksesta liittää Prigorodnyin piirin alueet takaisin tasavaltaan, vaikka tällaista mielialaa on vielä olemassa. Vuoden 2008 Etelä-Ossetian sodan jälkeen Ingušiassa oltiin tyytymättömiä siihen että Venäjä ratkaisi Etelä-Ossetian ja sen asukkaiden tilanteen tunnustamalla maan itsenäiseksi, mutta Ingušian pakolaisten tilanne ja aluekiistat ovat edelleen ratkaisematta. Ingušiassa on myös pelätty Ossetian yhdistyvän ja itsenäistyvän, jolloin alueet menetettäisiin lopullisesti. Vuoden 2002 vaaleissa Kreml pyrki vaihtamaan tasavallan presidentti [[Ruslan Aušev]]in, joka oli läheisissä väleissä [[Aslan Mashadov]]in kanssa. Presidentiksi tuli entinen turvallisuuspalvelun mies [[Murat Zjazikov]]. Syksyllä 2004 tasavallan turvallisuustilanne alkoi heikentyä. Poliisien ja viranomaisten murhista tuli jatkuvia. Zjazikov loukkaantui lievästi hänen autosaattuettaan vastaan tehdyssä autopommi-iskussa päätiellä Nazranin kaupungin lähellä 6. huhtikuuta 2004. Kesäkuun 21.–22. välisenä yönä 2004 [[Nazran]]in kaupunkiin hyökkäsi suuri joukko islamistikapinallisia. Taisteluissa kuoli viranomaisten mukaan 88, enimmäkseen poliisin, FSB:n ja rajavartiojoukkojen edustajia. Kuolleiden joukossa olivat sisäministeri Abukar Kostojev, terveysministeri, pääsyyttäjä sekä YK-virkailija. Sisäministeriön rakennus ja rautatieasema poltettiin. Myös Zjazikovin sukulaisia vastaan hyökättiin useaan kertaan. Lokakuussa 2008 tapahtui hyökkäys sotilassaattuetta vastaan, jossa kuoli tuntematon määrä sotilaita.<ref>[http://news.bbc.co.uk/1/hi/world/europe/7677834.stm Russians ambushed in Ingushetia], BBC</ref>▼ Vuoden 2002 vaaleissa Kreml pyrki vaihtamaan tasavallan presidentti [[Ruslan Aušev]]in, joka oli läheisissä väleissä [[Aslan Mashadov]]in kanssa. Presidentiksi tuli entinen turvallisuuspalvelun mies [[Murat Zjazikov]]. ▲Syksyllä 2004 tasavallan turvallisuustilanne alkoi heikentyä. Poliisien ja viranomaisten murhista tuli jatkuvia. Zjazikov loukkaantui lievästi hänen autosaattuettaan vastaan tehdyssä autopommi-iskussa päätiellä Nazranin kaupungin lähellä 6. huhtikuuta 2004. Kesäkuun 21.–22. välisenä yönä 2004 [[Nazran]]in kaupunkiin hyökkäsi suuri joukko islamistikapinallisia. Taisteluissa kuoli viranomaisten mukaan 88, enimmäkseen poliisin, FSB:n ja rajavartiojoukkojen edustajia. Kuolleiden joukossa olivat sisäministeri Abukar Kostojev, terveysministeri, pääsyyttäjä sekä YK-virkailija. Sisäministeriön rakennus ja rautatieasema poltettiin. ~~Myös Zjazikovin sukulaisia vastaan hyökättiin useaan kertaan.~~ Lokakuussa 2008 tapahtui hyökkäys sotilassaattuetta vastaan, jossa kuoli tuntematon määrä sotilaita<ref>[http://news.bbc.co.uk/1/hi/world/europe/7677834.stm Russians ambushed in Ingushetia], BBC</ref>. Vaaleissa oli runsaasti epäselvyyksiä. Vuonna 2004 98,18  % äänestäneistä tuki Vladimir Putinia ja vuonna 2008 91,66  % Dmitri Medvedevia. Vuoden 2007 duuman vaaleissa Yhtenäinen Venäjä sai 98,72  % äänistä, prosenteissa toiseksi suurimman äänisaaliin Tšetšenian jälkeen. Vaalien äänestysprosentiksi saatiin huimat 98  %. Jälkeenpäin Ingushetiya.Ru-verkkosivustolle kerättiin 80 000 asukkaan (54  % äänioikeutetuista) nimilista, johon osallistujat väittivät, etteivät olleet äänestäneet vaaleissa. Viranomaiset koettivat saada sivuston suljettua ja sen ylläpitäjä [[Magomed Jevlojev]]in ampuivat poliisit 31. elokuuta 2008.<ref>[http://www.kommersant.com/pda/doc.asp?id=1050086 Medvedev Fires Ingushetian President], Kommersant</ref> Presidentti Dmitri Medvedev vapautti tasavallan presidentti Zjazikovin tehtävästään 30. lokakuuta 2008. Hänen seuraajakseen tuli laskuvarjojoukkojen eversti [[Junus-bek Jevkurov]]. Jevkurov haavoittui vakavasti autopommi-iskussa 22. kesäkuuta 2009.

Ero sivun ”Ingušia” versioiden välillä