Ero sivun ”Korpiselän ortodoksinen kirkko” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kyzyl (keskustelu | muokkaukset)
infoboxi
Kyzyl (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 36:
[[Talvisota|Talvisodassa]] Neuvostoliitto onnistui valtaamaan vain Korpiselän itäisimmän osan, mutta rauhanteossa 1940 oli suurin osa kunnasta luovutettava, niin myös kirkonkylä. Kirkko jäi hyväkuntoisena vain kahden kilometrin päähän uudesta rajasta. Talvisodan jälkeen neuvostoliittolaiset olivat pitäneet kirkkoa ilmeisesti jonkinlaisena keittiönä ja sen sisäosa olivat nokeentuneet.<ref name="Koponen 1999, s. 79"/> Kun alue vallattiin takaisin [[jatkosota|jatkosodassa]] 1941 korjasi kotiseudulleen palannut Korpiselän väestö kirkon, mutta 1944 kirkko oli jätettävä uudelleen. Tämän jälkeen neuvostoliittolaiset ovat käyttäneet kirkkoa ilmeisesti karjasuojana<ref name="Koponen 1999, s. 79"/>. Nykyisin rakennus on hylätty ja sen ristikeskiön kupolitorni on romahtanut 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tyrvanto.net/pojat/karjala2.htm | Nimeke = Tyrvännön pojat jatkosodassa | Selite = Korpiselkä ja Ristikangas | Julkaisu = Tyrväntö-verkko | Julkaisija = Tyrväntö-Seura | Viitattu = 30.11.2010 }}</ref>
 
Korpiselän kirkon kellot evakuotiin jatkosodan vetäytymisvaiheessa. Suurin kello on nykyisin [[Hoilolan rajaseutukirkossaortodoksinen kirkko|Hoilolan ortodoksisessa kirkossa]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kiinet.com/hoilola/ | Nimeke = Rajakarjalaiskylät – Hoilola – Kirkko | Tekijä = Kangas, Kauko | Selite = Kirkonkellot | Viitattu = 30.11.2010 }}</ref> Evakuoidut ikonostaasin ikonit päätyivät evakkotaipaleen jälkeen vuosina 1955-1957 entiseen apteekkirakennukseen rakennettuun [[Kiuruveden ortodoksinen kirkko|Kiuruveden ortodoksisen kirkon]] ikonostaasiin, jossa niiden järjestys säilyi samana kuin Korpiselässäkin.<ref name="Sturm 1997, s. 187-188"/> Myös alttari-ikoni sijoitettiin Kiuruveden kirkkoon, mutta ikonostaasin yläpuolista ''Ehtoollisen asettamista'' ei sen huonokuntoisuuden vuoksi Kiuruveden kirkkoon sijoitettu.<ref name="Sturm 1997, s. 187-188"/> Korpiselän kirkkosalin sivuseinillä olleet neljä isokokoista maalausta sijoitettiin Karjalahden ekumeenisen keskuksen seinille.<ref name="Sturm 1997, s. 187-188"/> Korpiselän kirkon ikoneja on luovutettu myös Pielaveden seurakuntaan, Sotkamon rukoushuoneeseen, Siilinjärven ja Lapinjärven kirkkoihin sekä Iisalmen Evakkokeskukseen.<ref name="Sturm 1997, s. 187-188"/> Korpiselän kirkon kaksi kynttiläkruunua sijoitettiin Kajaanin ja Kiuruveden kirkkoihin.<ref>Thomenius 1997, s. 269</ref>
 
== Lähteet ==