Ero sivun ”Vanha tulli- ja pakkahuone” versioiden välillä

Helsingin kaupungin pääsatama sijaitsi Ruotsin vallan aikana Aleksanterinkadun itäpäässä, nykyisen Meritullintorin kohdalla. Kaupungin meritullia kannettiin pitkään tilapäisrakennuksissa ja yksittäisissä huoneissa. Kun kaupunkia jälleenrakennettiin vuonna 1721 päättyneen [[Isoviha|Isonvihan]] tuhojen jälkeen, meritullinhoitaja [[Petter Wetter]] esitti yhdistetyn tulli- ja pakkahuoneen rakentamista. Ensimmäinen, puurakenteinen tulli- ja pakkahuone valmistui nykyisen rakennuksen länsipuolelle vuonna 1736. Tämä rakennus todettiin jo parissa vuosikymmenessä epätarkoituksenmukaiseksi huonosti rakennetuksi, ja sen tilalle valmistui vuosina 1757–1765 nykyinen kivinen tulli- ja pakkahuone.

Se, että Helsinki sai kivirakenteisen ja poikkeuksellisen edustavan tulli- ja pakkahuoneen, oli pitkälti [[Suomenlinna|Viaporin linnoituksen]] rakennustöiden ja niiden johtajan [[Augustin Ehrensvärd]]inEhrensvärdin ansiota. Ehrensvärdin alkuperäisiin suunnitelmiin kuului Helsingin kaupungin linnoittaminen rakentamalla sen ympärille [[bastioni]]ketju, jonka osina toimisivat julkiset rakennukset. Tulli- ja pakkahuone oli ainoa tästä suunnitelmasta valmistunut osa. Se rakennettiin pääosin kruunun linnoitustöihin myöntämillä rahoilla, tehtiin tavanomaista jykevämmäksi ja sijoitettiin suunnitellun puolustusmuurin linjaan; tämän vuoksi rakennus on yhä vinossa sitä ympäröivään kortteliverkkoon nähden. Rakennuspiirustusten tekijästä ei ole tietoa, mutta ne on todennäköisesti laatinut joku Viaporin linnoitusupseereista. Rakennustöiden urakoitsijaksi valittiin kaupungin ainoa rakennusmestari [[Samuel Berner]], jonka kuoltua 1761 ne saattoi päätökseen hänen seuraajansa, rakennusmestari Johan Christpher Hillert.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Maarit Mannila | Nimeke = Mariankatu 3. Vanhan tulli- ja pakkahuoneen historiaa | Sivu = 14-17 | Julkaisija = SKS ja Helsingin kaupunginmuseo | Vuosi = 2006 }}</ref> Helsingin kaupungin [[raati]] kokoontui rakennuksessa vuosina 1765–1804, sillä vanha raatihuone oli päässyt liian huonoon kuntoon ja lopulta se purettiin. Tulli- ja pakkahuone vaurioitui pahoin vuoden 1808 suuressa tulipalossa.<ref>[http://www.nba.fi/helsinginarkeologiaa/vn/pakkahuone.htm Kurkistuksia Helsingin kujille | Vanha tulli- ja pakkahuone]</ref> Rakennus sai nykyisen ulkoasunsa vasta tämän jälkeen.