Ero sivun ”Japanin keisari” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi: zh:天皇 (日本), ro:Împăratul Japoniei |
|||
Rivi 9:
Japanin keisarillinen dynastia on maailman vanhin hallitsijasuku: sitä voidaan seurata luotettavasti 400-luvulle saakka. Tämä johtuu keisarisuvun jumalallisesta asemasta: sitä ei ole periaatteessakaan voitu syrjäyttää nimellisestä asemasta, mutta käytännön vallasta kyllä.
400-luvulta lähtien Japanin valtaistuin periytyi [[patrilineaarisuus|patrilineaalisesti]], noudattaen [[tapaoikeus|tapaoikeudellista]] japanilaista vallanperimysjärjestystä, joka muistuttaa lähinnä agnaattisen senioriteetin periaatetta. Mies tai nainen, joka oli syntynyt aiemmista miespuolisista keisareista polveutuvaan mieslinjaiseen sukuun (
[[Esihistoria]]llisella kaudella Japanilla oli myyttisen perinteen mukaan 28 hallitsijaa, kaikki miehiä, ja lisäksi keisarinna Jingū, jonka myöhempi japanilainen perinne alensi holhoojahallitsijaksi. Kirjoitetun historian aikana Japanilla on sitten ollut 95 hallitsijaa, joista 8 hallitsevaa keisarinnaa ja 87 keisaria.
Rivi 19:
Vuosien 1192–1867 välillä Japanin todellinen päämies oli [[samurai]]armeijan päällikkö [[shōgun]], vaikka shogunin valta olikin aina teoriassa keisarilta saatu. Minamoto, Ashikaga ja Tokugawa olivat peräjälkeen tuon ajanjakson shogunidynastiat. Ensimmäiset Japanissa vieralleet [[espanja]]laiset ja [[portugali]]laiset rinnastivat keisarin ja shōgunin suhteen [[paavi]]n ja kuninkaan suhteeseen [[Eurooppa|Euroopassa]]. Vuonna [[1866]] alkanut [[Meiji-restauraatio]] lakkautti shōgunin viran ja vuoden 1889 perustuslain myötä keisarikin luovutti suuren osan absoluuttisesta vallastaan kansanedustajille. Perustuslaki ei kuitenkaan ollut demokraattinen, vaan keisarille jäi paljon valtaa, jota [[Japanin pääministeri|pääministeri]] ja muut keisarin ympärillä olleet tahot hyödynsivät.
1930-luvulle tultaessa Japanin hallitus koostui suurelta osin [[fasismi|fasistityyppisistä]] sotilasjohtajista, jotka käyttivät keisarin jumalallisuusajatusta imperiumin laajentamispyrkimyksiin. [[Toinen maailmansota|Toisessa maailmansodassa]] keisari oli symboli, jonka puolesta sotilaat lähetettiin taistelemaan ja kuolemaan. Keisari [[Hirohito]] itse pysytteli taka-alalla ja hänen roolistaan sodassa on kiistelty. Japanin antauduttua [[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]] presidentti [[Harry S. Truman]] olisi halunnut Hirohiton sotasyyllisyysoikeuteen, mutta [[miehitetty Japani|miehityshallinnon]] johtaja [[Douglas MacArthur]] kannatti keisari-instituution säilyttämistä, koska se edusti jatkuvuutta ja yhtenäisyyttä Japanissa. Keisarius säilyi, mutta siitä tuli puhtaasti seremoniallinen instituutio. Naisilta oli poistettu mahdollisuus nousta hallitsevaksi keisarinnaksi preussilaismallisella vuoden 1889 perustuslailla, ja tämä este säilyi myös perustuslaissa, jonka Yhdysvaltain miehityshallinto saneli hyväksyttäväksi voimaan 1947.
== Katso myös ==
| |||