Ero sivun ”Funktionalismi” versioiden välillä

Suomessa funktionalismin edelläkävijöitä olivat 1920-luvun nuoren polven arkkitehdit [[Alvar Aalto]], [[Erik Bryggman]], [[P.E. Blomstedt]] sekä [[Hilding Ekelund]]. [[Turku|Turusta]] tuli uuden suuntauksen tukikohta, jonka 700-vuotisnäyttelystä Alvar ja [[Aino Aalto]] sekä Bryggman tekivät [[modernismi]]n manifestaation. Aallon suunnittelemat ensimmäiset toteutuneet funktionalistiset rakennukset olivat [[Turun Sanomat|Turun Sanomien]] lehtitalo ([[1928]]–[[1930]]) ja niin sanottu standardivuokratalo Turun Läntisellä Pitkäkadulla ([[1927]]–[[1929]]). Aallon myöhemmät rakennukset, kuten [[Paimion parantola]] ([[1929]]-[[1933]]), [[Viipuri|Viipurin]] kirjasto ([[1935]]) ja [[Villa Mairea]] ([[1938]]–[[1939]]), olivat suomalaisen arkkitehtuurin kansainvälisen menestyksen kulmakivinä.

Suomessa puhtaasti funktionaalistyylisiä lähiöitä[[lähiö]]itä on vain vähän, toisin kuin [[Ruotsi]]ssa ja [[Tanska]]ssa. [[Nakkilan kirkko]] on Suomen ensimmäinen funktionalistinen kirkko. Myös [[Kannonkosken kirkko]] on tyylisuunnan puhtaita edustajia maamme kirkkorakennusten sarjassa. Keskusosuusliike [[SOK]] levitti 1930-luvulla funktionalistista tyyliä monien kaupunkien ja kirkonkylien keskustoihin uusien [[osuuskauppa]]rakennusten myötä, joista monien suunnittelija oli arkkitehti [[Erkki Huttunen]].