Ero sivun ”Inhottujärvi” versioiden välillä

32 merkkiä poistettu ,  7 vuotta sitten
p
kh
p (→‎Mataloituminen ja umpeenkasvu: typo, epäselvä sanonta)
p (kh)
 
==Vesistösuhteet==
Järvi on Karvianjoen vesistön [[keskusjärvi]]. Pohjoisesta siihen laskee [[Kynäsjoki]], johonjoka laskevatsaa pohjoisestaalkunsa Karvianjoen yläjuoksun vedet keräävästä [[Kynäsjärvi|Kynäsjärvestä]]. alkunsaIdästä saavasiihen laskee [[KynäsjokiLassilanjoki]], jajoka idästäsaa alkunsa [[Lavia]]n [[Karhijärvi|Karhijärvestä]] alkunsa saava [[Lassilanjoki]].<ref name="Saari5-7"/>
 
Lasku-uomia inhottujärvelläInhottujärvellä on kaksi: [[Pomarkunjoki]], joka edelleen virtaa [[Isojärvi (Pomarkku)|Isojärveen]] Pomarkun ja [[Siikainen|Siikaisten]] rajalla, ja [[Noormarkunjoki]], joka laskee [[Eteläjoki|Eteläjoen]] nimellä mereen [[Ahlainen|Ahlaisissa]] Porissa. Näistä Noormarkunjoki laskee Inhottujärvestä kahtena haarana: [[Oravajoki|OravajookenaOravajokena]] ja [[Hanhijoki (Noormarkku)|Hanhijokena]], jotka virtaavat jokien väliin jäävän Oravasaaren kahden puolen. Näin järvi on [[bifurkaatiojärvi]], jollainen on myös Pomarkun Isojärvi, jonka vedet päätyvät mereen toisaalta [[Merikarvianjoki|Merikarvianjoen]] kautta [[Merikarvia]]lla ja toisaalta Pomarkun Salmusojan, Noormarkun [[Poosjärvi|Poosjärven]] ja Ahlaisissa mereen laskevan [[Pohjajoki|Pohjajoen]] muodostaman vesireitin kautta.<ref name="Saari5-7"/>
 
==Vesistöhistoriaa==
KarvianojoenKarvianjoen vesistöalueella on etenkin 1900-luvulla, mutta osittain myös jo aiemmin tehty lukuisia vesistöjärjestelyjä, joissa järviä on laskettu ja puroja ja jokia perattu etenkin viljelymaan kuivattamiseksi. Näin vesistön suurimmista järvistä muun muassa Kynäsjärvi, Karhijärvi, Inhottujärvi ja Isojärvi ovat säännösteltyjä.<ref name="Saari5-7"/>
 
==Veden laatu ja kuormitus==
Inhottujärvi on vetensä laadun puolesta [[rehevöityminen|rehevä]], [[humus]]pitoinen, matala järvi, joka on vähitellen kasvamassa umpeen, ja sen käyttökelpoisuusluokka on välttävä. KuormitustaRavinne- järvelleja sekä ravinteiden että kiintoaineiden muodossakiintoainekuormitusta aiheuttavat etenkin sen valuma-alueen maa- ja metsätalous, suo-ojitukset, turvetuotanto sekä haja- ja taajama-asutus.<ref>Saari 2006: 10-11.</ref>
 
==Mataloituminen ja umpeenkasvu==
Umpeenkasvu on järvissä luontaista, mutta esimerkiksi veden pintaa laskemalla ihminen voi nopeuttaa sitä suuresti. Säännöstelyllä lasketussa Inhottujärvessä on tapahtunut juuri näin, ja sitä onkin luonnehdittu olemukseltaan tyypilliseksi lasketuksi järveksi, jolle on tyypillistä pitkälle ulapalle ulottuva kasvusto. Kasvillisuuden leviämistä edistävät lisäksi säännöstelyn myötä samalla korkeudella pysyvä vedenpinta ja tästä seuraava tulvien puute, ja samaan suuntaan vaikutttaavaikuttaa myös järveen tuleva ravinne- ja kiintoainekuormitus.<ref>Saari 2006: 11-12.</ref>
 
==Linnusto ja luontoarvot==
 
Monen muun umpeenkasvavan järven tavoin Inhottujärvi on tärkeä [[lintu]]järvi. ja seSe kuuluu valtioneuvoston vuonna 1982 vahvistamaan valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan ja myös [[Natura 2000]] -ohjelmaan. Lintujärvenä järvi luetaan yhdeksi Etelä-Suomen parhaista. Järvellä esiintyviä lintulajeja ovat muiden muasssa [[kaakkuri]], [[mustakurkku-uikku]], [[kaulushaikara]], [[laulujoutsen]], [[uivelo]], [[ruskosuohaukka]], [[kurki]], [[luhtahuitti]], [[liro]], [[kalatiira]], [[mustatiira]] ja [[pikkulepinkäinen]]. Nisäkkäistä esiintyy muiden muassa [[saukko]]. Järvityypiltään järvi on rehevä osmankäämi-sarpiotyypin järvi. <ref>Saari 2006: 14-16.</ref><ref name="natura"/>
 
==Lähteet==