Ero sivun ”Jalmari Jaakkola” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p typo
Rivi 7:
Jaakkolan vanhemmat olivat eurajokelainen maanviljelijä Markus Jaakkola ja Johanna Fredrika Nuorante. Hän kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1905, opiskeli Helsingin yliopistossa historiaa ja suomen kieltä, teki opintomatkoja [[Ruotsi]]in ja [[Saksa]]an, valmistui filosofian kandidaatiksi 1909 sekä lisensiaatiksi 1921 ja väitteli tohtoriksi 1923. Hänen väitöskirjansa aiheena oli [[Eerik Pyhä]]n legenda ja sen todenperäisyys. Jaakkola työskenteli [[Rauman yhteislyseo]]n opettajana sekä [[Kallion yhteiskoulu]]n rehtorina, kunnes hänet 1923 nimitettiin Helsingin yliopistoon Pohjoismaiden historian dosentiksi ja 1932 vasta perustettuun Suomen historian professorin virkaan.<ref name="KB" />
 
Jaakkola keskittyi tutkijantyössään Suomen keskiaikaan, sillä hän halusi kirjoittaa vasta itsenäistyneelle maalle ja kansalle kauas muinaisuuteen ulottuvan historian. Hän halusi myös sitoa Suomen historiallisessa idän ja lännen kamppailussa läntiseen kulttuuripiiriin sekä toisaalta korostaa Länsi-Suomen ja kotiseutunsa Satakunnan merkitystä. Jaakkola käytti usein teorioidensa todisteina historiallisten lähteiden ohella [[paikannimi]]ä, eeppisiä kertomuksia ja [[Kansanrunous|kansanrunoutta]]. [[Kaarle Krohn]]in tavoin hän uskoi niiden antavan luotettavaa tietoa todellisesta menneisyydestä. Hän käytti tarvittaessa myös mielikuvitusta paikkaamaan puuttuvia lähteitä. Monet Jaakkolan johtopäätöksistä on myöhemmässä tutkimuksessa osoitettu virheellisiksi.<ref name="KB" /> EmeritusrofessoriEmeritusprofessori [[Osmo Jussila]]n mukaan Jaakkolan tuotanto edustaa suurelta osin "kansallista mytologiaa" eikä uskottavaa historiallista tulkintaa.
 
Jaakkola julkaisi vuosina 1935–1959 laajan viisiosaisen teossarjan, joka sisälsi hänen näkemyksiinsä pohjautuvan synteesin Suomen keskiajasta aina [[viikinkiaika|viikinkiajalta]] 1500-luvulle.<ref name="KB" /> Kyseessä on laajin aihepiiristä koskaan julkaistu työ.{{lähde}} Varsinkin varhaisimman, 1300-lukua edeltävän historian osalta teos on pitkälti spekulatiivinen ja sisältää paljon teorioita, joiden pohjana ovat toinen toisiaan tukevat [[hypoteesi]]t. Vaikka tutkimukseen sisältyy lähes kaikki saatavilla oleva Suomen keskiajan lähteistö, on faktoja myös istutettu sopimaan Jaakkolan ennakkokäsityksiin. Teos sai jo ilmestyessään kritiikkiä muun muassa [[Arkeologia|arkeologeilta]]. Saamastaan runsaasta ja perustellusta kritiikistä huolimatta Jaakkola ei tehnyt teoksen uusintapainoksiin käytännössä lainkaan muutoksia.<ref name="KB" /> Nykyisessä tutkimuksessa kirjasarjaa on usein kritisoitu kansallismielisistä ylitulkinnoista, sotaisuuden ihannoinnista ja hataran lähdeaineiston pohjalta vedetyistä, liian pitkälle menevistä johtopäätöksistä.