Ero sivun ”Keskustelu:Kansalaisjärjestö” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Uusi otsikko: →NGO = Kansalaisjärjestö?: + kommentti Human Rights Watch, Amnesty International |
||
Rivi 1:
== NGO = Kansalaisjärjestö? ==
:''Uusi otsikko vanhalle keskustelulle. -- [[Käyttäjä:Petri Krohn|Petri Krohn]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Petri Krohn|keskustelu]]) 14. maaliskuuta 2012 kello 10.44 (EET)''
Luettelossa on virheellisesti järjestöjä, jotka eivät ole kansalaisjärjestöjä. Termi tarkoittaa avointa järjestöä johon kuka tahansa voi liittyä ja vaikuttaa sen toimintaan. --[[Käyttäjä:Ulrika|Ulrika]] 5. lokakuuta 2008 kello 19.14 (EEST)
Rivi 6 ⟶ 9:
::Onko "kansalaisjärjestöllä" mitään eroa [[yhdistys|yhdistykseen]]? Ilmeisesti sitä käytetään jotenkin hienompana sanana. Artikkelin tekstissäkin molempia termejä käytetään sekaisin. ("Suomalaiset ovat ahkeria järjestöihmisiä. Väkilukuun suhteutettuna yhdistyksiä on Suomessa todella paljon.") --[[Käyttäjä:Mikko Paananen|Mikko Paananen]] 12. syyskuuta 2011 kello 19.59 (EEST)
Kyseenalaistin usean artikkelissa mainitun amerikkalaisen "järjestön" aseman kansalaisjärjestönä. Tällaisia ovat muun muassa [[Human Rights Watch|Human Rights Watch, Inc]] ja [[Amnesty International]]. Kysymys liittyy laajempaan kysymykseen siitä, onko englannikielen [[NGO]] sama kuin [[Kansalaisjärjestö]]. Käännösvirhe "kansalaisjärjestö" ilmeisesti liittyy [[George Soros|George Soroksen]] suosikkikäsitteeseen [[:en:Civil society|civil society]] = [[kansalaisyhteiskunta]]. Amerikkalaisen näkemyksen mukaan "civiliä" eli "kansalais"-jotakin on kaikki, mikä ei ole valtiollista tai julkista, eli toimii yksityisen i.e. kapitalistin rahoituksella. Tämän näkemyksen mukaan [[sosialismi]]ssa ei voi olla kansalaisyhteiskuntaa, koska kaikki kansalaisten yhteistoiminta tapahtuu jonkin kollektiivin eli "valtion" puitteissa, oli se sitten [[korttelikomitea]] tai urheiluseura.
Amerikkalaisille "kansalaisjärjestöille" on ominaista se, että niissä ei ole lainkaan jäseniä. Taustalla on perustaja ja rahoittaja, usein jokin suurkapitalisti. Laillinen järjestäytymisen muoto on [[voittoa tavoittelematon yritys]], joka USA:n verotuksessa saa [[yleishyödyllinen yhteisö]]n aseman. [[Human Rights Watch]]illa on henkilökuntaa ja "asiantuntijoita" mutta ei lainkaan jäseniä. [[Amnesty International]] tarjoaa aktivisteille mahdollisuuden liiityä johonkin paikalliskerhoon, (Suomessa ehkä paikallisyhditykseen) mutta näillä "jäsenillä" ei ole mitään valtaa eikä vaikutusvaltaa järjestön asioihin tai politiikkaan. Samanlaisilla perusteilla voisimme siis luokitella Suomen [[Kesko]]n kansalaisjärjestöksi. K-kaupat tarjoavat asiakkaille jäsenyyttä [[plussakortti]]-kerhossa. [[Ikea]]lla on "Family club". Plussakortti ei kuitenkaan tee kantajaa Keskon [[Osuuskauppa|asiakasomistajaksi]] eikä anna päätäntävaltaa Keskon asioihin. Amerikkalaispuljista lähimmäksi "kansalais"-järjestöä, jopa suomalasta [[yhdistys]]tä, pääsee [[:en:Council on Foreign Relations|Council on Foreign Relations]], jonka harvat ja valitut jäsenet oikeasti johtavat järjestöä, ainakin melkein. -- [[Käyttäjä:Petri Krohn|Petri Krohn]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Petri Krohn|keskustelu]]) 14. maaliskuuta 2012 kello 10.44 (EET)
| |||