Ero sivun ”Tiedonhankintatutkimus” versioiden välillä

'''Tiedonhankintatutkimus''' (eng. information seeking research) on [[informaatiotutkimus|informaatiotutkimuksen]] osa-alue, joka omalta osaltaan pyrkii kehittämään [[Informaatiotutkimus|informaatiotutkimuksen]] metodologista ja käsitteellistä perustaa .<ref name="haasio9">Haasio, A & Savolainen, R: "Tiedonhankintatutkimuksen perusteet"2004, sivus. 9. BTJ, 2004</ref>. Tiedonhankintatutkimus tarkastelee yksinkertaisimmillaan ketjua [[tiedontarve]] à tiedonhankinta à [[tiedonkäyttö]]. Ketjussa tiedontarpeiksi kutsuttavat ilmiöt virittävät tiedonhankinnan prosessin, joka johtaa tiedonkäyttöön .<ref>Savolainen 2010, R: "Tiedonhankintatutkimuksen lähtökohtias.Teoksessa: Ote informaatiosta. Johdatus informaatiotutkimukseen ja interaktiiviseen mediaan. Toim. Sami Serola.", sivu 83. BTJ Kirjastopalvelu Oy, 2010</ref>. Tiedonhankintatutkimus onkin keskittynyt tarkastelemaan tiedontarpeisiin, tiedonhankintaan ja tiedonkäyttöön liittyviä kysymyksiä .<ref>Haasio, A & Savolainen, R: name="Tiedonhankintatutkimuksen perusteethaasio9", sivu 9. BTJ, 2004</ref>.

== 1. Tiedonhankintatutkimuksen tavoitteet ja tutkimuskohteet ==

=== Tiedonhankintatutkimuksen osaOsa-alueet ===

Tiedonhankintatutkimuksen osa-alueet jaotellaan yleensä seuraavanlaisesti <ref name="hankinta">({{Verkkoviite | Osoite = http://oppimateriaalit.internetix.fi/fi/avoimet/0viestinta/informaatiotutkimus/po1/tiedonhankinta/)| Nimeke = Tiedonhankintatutkimus: Tiedonhankintatutkimus osana informaatiotutkimusta| Tekijä = Haasio & Savolainen}}</ref>:

Ammatillisen tiedon hankinnan tutkimus on tiedonhankintatutkimuksen tutkituin ja laajin osa-alue. Siinä tiedontarpeita, tiedonhankintaa ja hankitun tiedon käyttöä tarkastellaan työtehtävien suorittamisen tai päätoimisen opiskelun kontekstissa. Tälloin pyritään selvittämään eri työtehtäviin liittyviä tiedontarpeita, tiedonhankinnan tapoja- ja kanavia, sekä tiedonhankinnan vaikutuksia. 1990-luvulta lähtien voimakkaasti laajentuneessa tehtävälähtöisessä tiedonhankinnan (task-based information seeking) tutkimuksessa kiinnitetään erityistä huomiota työtehtävien luonteeseen.<ref>Savolainen 2010, R:"Tiedonhankintatutkimuksen lähtökohtias.Teoksessa: Ote informaatiosta80. Johdatus informaatiotutkimukseen ja interaktiiviseen mediaan. Toim. Sami Serola", sivu 80, BTJ Kirjastopalvelu Oy, 2010</ref>

Arkielämän (ei-ammatillisen) tiedon hankinnantutkimus tarkastelee yksilöiden arkielämän tiedontarpeita ja sitä kuinka ihmiset hakevat ratkaisua työn ulkopuolisiin ongelmiin. Tämän tyyppinen tiedonhankinta voi liittyä mm.muun muassa tavaroiden ja palvelujen hankintaan, sekä vapaa-ajan harrastuksiin. Viime vuosina kiinnostus työn ulkopuolisen tiedonhankinnan tutkimiseen on kasvanut huomattavasti. <ref>Haasio, A & Savolainen, R:name="http://oppimateriaalit.internetix.fi/fi/avoimet/0viestinta/informaatiotutkimus/po1/tiedonhankinta/hankinta", 7.3.2011</ref>

TiedonhankintatutkimuksessaTiedonhankintatutkimus ollaanon ensisijaisesti kiinnostuneita siitä, millä kriteereillä yksilöt[[yksilö]]t tai ryhmät[[ryhmä]t valitsevat ja hyödyntävät erilaisia [[Tiedonlähde|tiedonlähteitä]] ja tiedonhankinnan kanavia.<ref name="savolainen76">Savolainen 2010, R:"Tiedonhankintatutkimuksen lähtökohtias.Teoksessa: Ote informaatiosta76.Johdatus informaatiotutkimukseen ja interaktiiviseen mediaan. Toim. Sami Serola", sivu 76, BTJ Kirjastopalvelu Oy, 2010</ref>

Tiedonhankintaa tarkastellaan myös muilla tieteenaloilla kuin informaatiotutkimuksen piirissä. Ainakin seuraavilla tieteenaloilla harjoitetaan myös informaatiotutkimuksen kannalta kiinnostavaa tiedonhankintatutkimusta:<ref>Haasio, A & Savolainen, R:name="http://oppimateriaalit.internetix.fi/fi/avoimet/0viestinta/informaatiotutkimus/po1/tiedonhankinta/hankinta", 7.3.2011</ref>

* Tiedotusoppi[[tiedotusoppi]] (käyttötarkoitustutkimukset)

* Kognitiivinen[[kognitiivinen psykologia]]

* Tieteentutkimus[[tieteentutkimus]] (tieteellisen kommunikaation tutkimus)

* Tietojenkäsittelyoppi[[tietojenkäsittelyoppi]] ([[tekoälytutkimus])

* Filosofia[[filosofia]] ([[tietoteoria]], [[tieto-oppi]])

Tiedonhankintatutkimus muistuttaa kysymyksen asetteluiltaan ja sisällöltään [[tiedonhaku|tiedonhaun]] tutkimusta. Kumpikin tutkimusalue on kiinnostunut esimerkiksi tiedon relevanssin arvioimisesta. Arkikielessä tiedonhaku- ja hankinta sekoitetaankin usein keskenään.<ref>Savolainen, R:name="Tiedonhankintatutkimuksen lähtökohtia.Teoksessa: Ote informaatiosta.Johdatus informaatiotutkimukseen ja interaktiiviseen mediaan. Toim. Sami Serolasavolainen76", sivu 76, BTJ Kirjastopalvelu Oy, 2010</ref>

[[Gary Marchionini]] on korostanut kuitenkin kahden osa-alueen välisiä eroavaisuuksia. Hänen mukaansa tiedonhaun tutkimus tulisi ymmärtää ennen kaikkea osaksi tiedonhankinnan tutkimusta. Tiedonhankinnan tutkimus keskittyy makrotason ilmiöihin, kun taas tiedonhaun tutkimusta voidaan pitää mikrotason tutkimuksena. Tiedonhaku on Marchioninin mukaan etupäässä tietokoneen avulla toteutettava tiedonhankinnan osa-alue.<ref>Marchionini, G:"s. Information seeking in electronic environments", sivu 8, Cambridge University Press, 1995.</ref>

== 2. Tiedonhankintatutkimuksen keskeiset käsitteet ==

Tiedonhankintatutkimuksessa on havaittavissa tutkijakohtaisia eroja terminologian käytössä. Taustalla on ilmausten ”informaatio””[[informaatio]]” ja ”tieto””[[tieto]]” väljä, joskus jopa synonyymi käyttö. Viime vuosina tiedonhankintatutkimuksessa yhdyssanat tiedontarve, tiedonhankinta ja tiedonkäyttö ovat yleistyneet. <ref>Savolainen 1999, R:"Tiedontarpeet ja tiedonhankintas. Teoksessa: Tiedon tie78. Johdatus informaatiotutkimukseen. Toim. Ilkka Mäkinen", sivu 78, BTJ Kirjastopalvelu Oy, 1999</ref>

Tiedontarve (information need) on käsitteellisesti hankalasti määriteltävissä, eikä sen luonteesta ole tieteen piirissä päästy yksimielisyyteen. Tiedontarpeita samoin kuin tiedonhankintaa voidaan tyypitellä kiinnittämällä huomiota sen kohdentuneisuuteen. Ongelmalähtöinen tai praktinen tiedontarve- ja -hankinta keskittyy yksittäisen tehtävän suorittamiseen tai tietyn ongelman ratkaisemiseen. Orientoiva tiedontarve- ja -hankinta on taas sellaista toimintaa, jossa tietoa hankitaan yleisen mielenkiinnon vuoksi muun muassa seurattaessa uutisia televisiosta tai luettaessa työhön liittyviä julkaisuja ammattitaidon ylläpitämiseksi. <ref>Savolainen 2010, R:"Tiedonhankintatutkimuksen lähtökohtias.Teoksessa: Ote informaatiosta81.Johdatus informaatiotutkimukseen ja interaktiiviseen mediaan. Toim. Sami Serola", sivu 81, BTJ Kirjastopalvelu Oy, 2010</ref> Tiedontarpeisiin liittyy myös samoin kuin tiedonhankintaan ja tiedonkäyttöön- kognitiivisia, affektiivisia ja tilannesidonnaisia tekijöitä. <ref name="haasio27">Haasio, A & Savolainen, R:"Tiedonhankintatutkimuksen perusteet"2004, sivus. 27, BTJ Kirjastopalvelu Oy, 2004.</ref>(Haasio & Savolainen, 2004, 27)

Haasion ja Savolaisen mukaa tiedontarpeista on järkevää puhua vain ongelmien ja niiden ratkaisemisen tai toiminnan merkityksellistämisen yhteydessä, ei abstraktissa mielessä.<ref>Haasio, A & Savolainen, R:name="Tiedonhankintatutkimuksen perusteethaasio27", sivu 27, BTJ Kirjastopalvelu Oy, 2004</ref>

Yleisesti ottaen tiedonhankinnalla (information seeking) voidaan ymmärtää tiedontarpeesta nousevaa toimintaa, jonka tarkoituksena on tunnistaa relevantteja tiedonlähteitä, hakeutua näille lähteille ja valita niistä tietyt tiedontarpeiden tyydyttämiseksi. Tiedonhankinta ei ole itseisarvoinen prosessi, vaan se saa merkityksensä palvellessaan jotakin päämäärätoimintaa, esimerkiksi opiskelua tai ongelmien ratkaisua.<ref>Haasio, A & Savolainen, R:"Tiedonhankintatutkimuksen perusteet"2004, sivus. 28, BTJ Kirjastopalvelu Oy, 2004.</ref>

Käsite ”tiedonhankinta” voidaan tulkita joko laajasti tai suppean instrumentaalisesti. Suppeassa merkityksessä tiedonhankinnalla viitataan eri lähteille ja kanaville hakeutumiseen ja dokumenttien hankkimiseen lähempää tutustumista varten. Laajemman tulkinnan mukaan tiedonhankinta kattaa myös käsin saatujen tiedonlähteiden relevanssin arvioinnin.<ref>Haasio, A & Savolainen, R:"Tiedonhankintatutkimuksen perusteet"2004, sivus. 29, BTJ Kirjastopalvelu Oy, 2004.</ref>

Yksinkertaistettuna tiedonkäytöstä (information use) puhutaan silloin, kun yksilö hyödyntää saamaansa informaatiota tiettyä ennalta määriteltyä päämäärää ja tarkoitusta varten .<ref name="keskeise">Haasio,{{Verkkoviite A| &Osoite Savolainen,= R:"http://oppimateriaalit.internetix.fi/fi/avoimet/0viestinta/informaatiotutkimus/po1/tiedonhankinta/keskeise",| 7.3.2011Nimeke = Tiedonhankintatutkimus: Tiedonhankinnan keskeiset käsitteet| Tekijä = Haasio & Savolainen}}</ref>. Kognitiiivisen lähestymistavan mukaan tiedonkäyttö voidaan jäsentää yksilön kognitiivisten rakenteiden (käsitysten, mentaalisten mallien jne.) muutosprosessina. Tiedonhankkijan käsitykset saattavat tarkentua ja muuttua, tämänvastaanotetun vastaanotettuainformaation informaatiotaseurauksena. Kognitiivisten tekijöiden lisäksi myös affektiivisilla ja kontekstisidonnaisilla tekijöillä on vaikutusta tiedonkäyttöön. Affektiiviset tekijät saattavat näkyä mm.muun muassa siinä, miten hyväksyvästi tai epäilevästi informaatiosisältöihin suhtaudutaan. Tilannesidonnaiset tekijät taas näkyvät mm.muun muassa siinä, kuinka syvällisesti tiedonkäytössä ehditään paneutua eri lähteiden yksityiskohtiin. <ref>Haasio, A & Savolainen, R:"Tiedonhankintatutkimuksen perusteet"2004, sivuts. 31-32, BTJ Kirjastopalvelu Oy, 200431–32.</ref>

Tiedonkäytön [[Empiirinen tutkimus|empiirinen tutkiminen]] ja tarkempi käsitteen määrittely on osoittautunut kuitenkin hankalaksi. Ongelmia on aiheuttanut ainakin se, että informaatiotutkimuksen piirissä tiedonkäyttöä käsitteenä on sovellettu hyvin vaihdellen ja poikkeavasti. Jarkko Kari on pyrkinyt rakentamaan aikaisempiin teoreettisiin viitekehyksiin pohjaten kokonaisvaltaista synteesiä tiedonkäytöstä. Hän luokittelee neljä tiedonkäytön ”arkkityyppiä”: informaation käsittely, informaation soveltaminen, tietämyksen käsittely ja tietämyksen soveltaminen. Nämä neljä ”arkkityyppiä” ovat riippuvaisia toisistaan ja vuorovaikutuksessa keskenään.<ref>Kari, J:"Mitä on tiedonkäyttös. Teoksessa: Ote informaatiosta116–154. Johdatus informaatiotutkimukseen ja interaktiiviseen mediaan. Toim. Sami Serola", sivut 116-154, BTJ Kirjastopalvelu Oy, 2010</ref>

Tiedonlähteellä (information source) viitataan yksilön tietyssä tilanteessa tarvitseman informaation kantajaan. Tiedonlähde voi joko viitata dokumenttiin johon informaatiosisältö on tallennettuna tai tiedonlähteenä toimivaan henkilöön (lääkäri, ystävä). <ref>Haasio, A & Savolainen, R:"Tiedonhankintatutkimuksen perusteet"2004, sivuts. 19-21, BTJ Kirjastopalvelu Oy, 200419–21.</ref>

'''=== Tiedonhankintakanava''' (information seeking channel):===

OrganisoituTiedonhankintakanava (information seeking channel) on organisoitu käytäntö tai mekanismi, jonka avulla tai kautta on mahdollista päästä tiedonlähteille, esimerkiksi [[kirjasto]] tai [[internet]]. <ref>Haasio, A & Savolainen, R:name="http://oppimateriaalit.internetix.fi/fi/avoimet/0viestinta/informaatiotutkimus/po1/tiedonhankinta/keskeise", 7.3.2011</ref>.

'''=== Tiedonvälittäjä''' (intermediaries):===

Tiedonvälittäjät (intermediaries) ovat henkilöitä, jotka osaavat ohjata tiedontarvitsijan oikean tiedonlähteen äärelle. Useimmiten tiedonlähteet toimivat jonkin institutionaalisen kanavan palveluksessa (kirjasto, tietopalvelukeskus). [[Kirjastonhoitaja]] ja [[informaatikko]] ovat hyviä esimerkkejä tällaisista tiedonvälittäjistä .<ref>Haasio, A & Savolainen, R:name="http://oppimateriaalit.internetix.fi/fi/avoimet/0viestinta/informaatiotutkimus/po1/tiedonhankinta/keskeise", 7.3.2011</ref>.

== 3. Tiedonhankintatutkimuksen historiaa ==

Varsinaisen tiedonhankintatutkimuksen katsotaan syntyneen 1950-luvulla, jolloin kiinnostuttiin erityisesti tiedonkäytöstä eri tieteen aloilla. Tuolloin alkoi myös tieteenalan metodinen kehittely, jossa keskityttiin lähinnä kysely- ja haastattelututkimuksen soveltamiseen tiedonhankintatutkimuksessa. <ref name="historia">Haasio,{{Verkkoviite A| &Osoite Savolainen,= R:"http://oppimateriaalit.internetix.fi/fi/avoimet/0viestinta/informaatiotutkimus/po1/tiedonhankinta/historia",| 7.3.2011Nimeke = Tiedonhankintatutkimus: Tiedonhankintatutkimuksen historiaa| Tekijä = Haasio & Savolainen}}</ref>

1960-lukua voidaan pitää tiedonhankintatutkimuksen laajentumisen kautena. Tuolloin heräsi tarve hyödyntää tiedonhankintatutkimuksen tuloksia tietojärjestelmien suunnittelussa ja kehittämisessä. 1960-luvulla esiteltiin myös tiedonhankintatutkimuksen ensimmäiset tiedonhankintakäyttäytymistä kuvaavat mallit, joista keskeisimpinä [[William PaisleynPaisley]]n systeemimalli ja [[Thomas J. AlleninAllen]]in tiedonhankinta mallitiedonhankintamalli. <ref>Haasio, A & Savolainen, R:"Tiedonhankintatutkimuksen perusteet"2004, sivus. 49, BTJ Kirjastopalvelu Oy, 2004.</ref>

Tiedonhankinta tutkimuksenTiedonhankintatutkimuksen katsotaan eriytyneen ja vakiintuneen omaksi tutkimusalakseen 1960- 19701960–1970-luvuilla. Keskeisimpiä tutkimusaiheita 1970-luvulla olivat kansalaisten tiedonhankintaa koskevien kysymysten tutkiminen, sekä ammatillisen tiedon hankinnasta virinneet kysymykset. <ref>Haasio, A & Savolainen, R:"Tiedonhankintatutkimuksen perusteet"2004, sivus. 53, BTJ Kirjastopalvelu Oy, 2004.</ref>

Vuonna 1986 tiedonhankintatutkimuksen kentällä tapahtui merkittävä käänne [[Brenda Dervin|Dervinin]] ja Nilanin esittämän järjestelmäkeskeisen paradigman kritiikin pohjalta. Heidän esittämän käyttäjäkeskeisen paradigman mukaisesti kvalitatiiviset[[Laadullinen tutkimus|laadulliset tutkimusmenetelmät]] yleistyivät ja kirjastokeskeisen paradigman kritiikki voimistui. 1990- luvulla tiedonhankintamallien kehittämiseen ja tiedonkäytön problematiikkaan kiinnitettiin yhä enemmän huomiota. Tietoverkkojen[[Tietoverkko]]jen räjähdysmäisen kasvun myötä yhteistyö tiedonhauntutkimuksen kanssa voimistui ja internetiin kiinnitettiin enemmän huomiota. <ref>Haasio, A & Savolainen, R:name="http://oppimateriaalit.internetix.fi/fi/avoimet/0viestinta/informaatiotutkimus/po1/tiedonhankinta/historia", 7.3.2011</ref>

== 4. Tiedonhankintatutkimuksen kaksi paradigmaa: järjestelmäkeskeinen ja käyttäjäkeskeinen ==

1980-luvulle saakka lähes kaikki informaatiotutkimuksessa tehty tutkimus oli systeemi- tai järjestelmäorientoitunutta. Metodologiset valinnat järjestelmäkeskeisessä paradigmassa ovat keskittyneet positivistisenposiitivistisen tieteenfilosofian[[tieteenfilosofia]]n ihanteen mukaisesti kvantitatiivisiin survey-menetelmiin. <ref name="para">Haasio,{{Verkkoviite A| &Osoite Savolainen,= R:"http://oppimateriaalit.internetix.fi/fi/avoimet/0viestinta/informaatiotutkimus/po1/tiedonhankinta/paradigm",| 7.3.2011Nimeke = Tiedonhankintatutkimus: Tiedonhankintatutkimuksen kaksi paradigmaa| Tekijä = Haasio & Savolainen}}</ref>

Järjestelmäkeskeisen tiedonhankintatutkimuksen keskeisiä kysymyksiä ovat:<ref name="haasio56">Haasio, A & Savolainen, R:"Tiedonhankintatutkimuksen perusteet"2004, sivus. 56, BTJ Kirjastopalvelu Oy, 2004</ref>

Selittävinä tekijöinä järjestelmäkeskeisessä paradigmassa on käytetty tyypillisesti mm. seuraavia tekijöitä:<ref>Haasio, A & Savolainen, R:name="Tiedonhankintatutkimuksen perusteethaasio56", sivu 56, BTJ Kirjastopalvelu Oy, 2004</ref>

Vuonna 1986 Brenda Dervin ja Michael Nivan esittivät krititiikkiä edellämainittua järjestelmäkeskeistä paradigmaa kohtaan. Heidän mukaan tiedonhankintatutkimuksen perinteinen lähestymistapa perustuu liiaksi kirjasto- ja tietopalvelujärjestelmien intresseihin. Vaihtehdoksi järjestelmäkeskeiselle paradigmalle he kehittivät nk.niin kutsutun käyttäjäkeskeisen paradigman. Sen metodologisia lähtökohtia voidaan luonnehtia seuraavilla käsitteillä:<ref>Haasio, A & Savolainen, R:"Tiedonhankintatutkimuksen perusteet"2004, sivuts. 56-58, BTJ Kirjastopalvelu Oy, 200456–58.</ref>

Käyttäjäkeskeinen paradigma on saanut myös osakseen kritiikkiä. Paradigman heikkoudeksi voidaan laskea liiallinen yksilökeskeisyys ja yhteiskunnalisten reunaehtojen unohtaminen. Reijo Savolaisen ja Ari Haasion mukaan tiedonhankintatutkimuksen kehittämiselle olisi eduksi, jos näitä kahta paradigmaa ei asetettaisi jyrkästi vastakkain, vaan koetettaisiin yhdistää niiden parhaita puolia.<ref>Haasio, A & Savolainen, R:"Tiedonhankintatutkimuksen perusteet"2004, sivuts. 59-60, BTJ Kirjastopalvelu Oy, 200459–60.</ref>

== 5. Tiedonhankintatutkimuksen klassiset jäsennykset ==

=== T.D Wilsonin ammatillisen tiedon hankinnan malli ===

[[Timothy Wilson]] kehitti vuonna 1981 englantilaisessa sosiaalivirastossa toteutettuun empiiriseen tutkimukseen pohjautuvan ammatillisen tiedon hankinnan mallin. Mallissaan Wilson pyrkii huomioimaan tiedonhankintaan vaikuttavia yksilöllisiä, ettäja yhteisöllisiä tekijöitä. Wilsonin mukaan tiedonhankintaa määrittävät fysiologisten, affektiivisten ja kognitiivisten tarpeiden tietty yhdistelmä. Jokaisen on tyydytettävä näihin kolmeen eri tarvekategoriaan kuuluvat perustarpeensa. Makrotasolla yksilön elämää taas määrittävät fyysisestä ja sosiaalisesta ympäristöstä lähtöisin olevat arvot[[arvo]]t, normit[[normi]]t ja rooliodotukset.<ref>Haasio, A & Savolainen, R:"Tiedonhankintatutkimuksen perusteet"2004, sivuts. 70-72, BTJ Kirjastopalvelu Oy, 200470–72.</ref>

=== Brenda Dervin ja Sense-Making –teoriaMaking–teoria ===

Yhdysvaltalainen viestinnäntutkija [[Brenda DervingDervin]] on tutkinut tapoja, jolla ihmiset merkityksellistävät toimintaansa ja valintojaan arkipäivän vaihtelevissa tilanteissa. Ilmaisulla sense-making hän viittaa toiminnan merkityksellistämiseen. [[Sense-Making -teoria|Sense-Making -teoria]] rakentuu kolmesta viestinnällisestä metaforasta: <ref name="savolainen104">Savolainen 2010, R:"Tiedonhankintatutkimuksen lähtökohtias.Teoksessa: Ote informaatiosta104–105.Johdatus informaatiotutkimukseen ja interaktiiviseen mediaan. Toim. Sami Serola", sivut 104-105, BTJ Kirjastopalvelu Oy, 2010</ref>

#Tilannetilanne (situation)

#Kohdattukohdattu kuilu (gap-faced)

#Käyttökäyttö (uses)

Kohdatessaan tiedonhankinnassa ongelmallisen tilanteen (situation) yksilö joutuu pysähtymään eräänlaisen kognitiivisen kuilun (gap) eteen. Yksilöllä herää kysymyksiä, joihin hän etsii tiedonhankinnan avulla vastauksia. Sense-Making making-teoriassa tiedonhankinta vertautuu ”informaatiosillan” (gap-bridged) rakentamiseen kohdatun kuilun (gap-faced) yli. Viimeinen vaihe käyttö (uses/help) viittaa tapoihin, joilla tiedollisia aineksia hyödynnetään sillan rakentamisessa. <ref>Savolainen, R:name="Tiedonhankintatutkimuksen lähtökohtia.Teoksessa: Ote informaatiosta.Johdatus informaatiotutkimukseen ja interaktiiviseen mediaan. Toim. Sami Serolasavolainen104", sivut 104-105, BTJ Kirjastopalvelu Oy, 2010</ref>

Muina keskeisimpinä tiedonhankintatutkimuksen teoreettisten mallien esittäjinä voidaan pitää seuraavia tutkijoita <ref>Haasio,{{Verkkoviite A| &Osoite Savolainen,= R:"http://oppimateriaalit.internetix.fi/fi/avoimet/0viestinta/informaatiotutkimus/po1/tiedonhankinta/jasennyk",| 7.3.2011Nimeke = Tiedonhankintatutkimus: Tiedonhankintatutkimuksen klassiset jäsennykset| Tekijä = Haasio & Savolainen}}</ref>:

* [[Carol Kuhlthau]] ([[tiedonhankinnan prosessimalli|tiedonhankinnan prosessimalli]])

* [[Pamela McKenzie]] ([[informaatiokäytännöt|informaatiokäytännöt]])

== 6. Tiedonhankintatutkimus Suomessa ==

Suomessa tiedonhankintatutkimusta on harjoitettu pääosin [[Tampereen yliopistossayliopisto]]ssa, mutta myös jonkin verran [[Åbo AkademissaAkademi]]ssa ja [[Oulun yliopistossayliopisto]]ssa. Tampereen yliopistossa tiedonhankintatutkimusta on harjoitettu 1990-luvulta lähtien. Vuodesta 2009 Tampereen yliopistossa tiedonhankintatutkimusta on harjoitettu informaatio ja mediakäytäntöjen tutkimiseen keskittyvän tutkimusryhmä RIMEn (Research Group on Information and Media Practices) piirissä.

* {{Verkkoviite | Osoite = http://oppimateriaalit.internetix.fi/fi/avoimet/0viestinta/informaatiotutkimus/po1/tiedonhankinta/etusivu | Nimeke = Tiedonhankintatutkimus osana informaatiotutkimusta | Tekijä =Haasio, Ari & Savolainen, Reijo | Julkaisu = | Ajankohta =7.3.2011 | Julkaisija = Internetix| Viitattu = 28.2.2012}}