Ero sivun ”Suomen sosialidemokraattinen nuorisoliitto” versioiden välillä

Toisessa edustajakokouksessaan Vaasassa 6.–8. kesäkuuta 1908 SSN tarkensi suhdettaan SDP:hen. Liitto päätti, ettei se järjestönä kuulu puolueeseen, vaikka käytännössä kaikki sen (täysikäiset) aktiivit olivatkin puolueen jäseniä. SDP tuki kuitenkin nuorisoliittoa taloudellisesti ja nuoret saivat opastusta varttuneemmilta sosialisteilta. Edustajakokouksen hyväksymät uudet säännöt julistivat SSN:n päämääräksi "koota piiriinsä kansainvälisen sosialidemokraattisen ohjelman perusteella toimivat Suomen nuorisojärjestöt, suuremman yhtenäisyyden ja tarmon aikaansaamiseksi sosialistisen nuorison toiminnalle".<ref name="ah140">Hyvönen 1963, s. 140.</ref> Suhtautuminen terroristisiin menetelmiin jakoi jäsenistöä, mutta edustajakokous päätti, ettei terrorismia ja anarkismia hyväksytä. Vähemmistöön jäivät muun muassa [[Jukka Rahja]] ja [[Väinö Vankkoja]]. Vuonna 1907 perustettuun [[Kommunistinen nuorisointernationaali|Sosialististen nuorisojärjestöjen kansainväliseen liittoon]] SSN päätti liittyä yksimielisesti.<ref>Parkkari 1970, s. 27.</ref>

 

 

SSN oli perustamisestaan asti lähellä SDP:n vasemmistosiipeä ([[siltasaarelaiset]]) ja luokkataistelu korostui liiton politiikassa ja päätöksissä puoluetta voimakkaampana. Vuosien 1908 ja 1910 edustajakokoukset vahvistivat ja korostivat linjan merkitystä.<ref name="ah140" /> Kotkassa 14.–16. toukokuuta pidetyssä III edustajakokouksessa monet kritisoivat SDP:n johdon ja eduskuntaryhmän heikkoa toimintaa. Nuoret olivat tyytymättömiä sortotoimenpiteiden vastustamisen tasoon ja siihen, ettei yhteistyötä venäläisten vallankumouksellisten kanssa oltu harjoitettu riittävästi. Välejä hiersi myös kysymys kansanmiliisistä, jota SSN ajoi. Liitto ei kuitenkaan hylännyt puoluetta, vaan ilmoitti noudattavansa sen päätöksiä tärkeimmissä kysymyksissä, ja kehotti kaikkia täysikäisiä jäseniään liittymään siihen.<ref>Parkkari 1970, s. 31–35.</ref>