Ero sivun ”Tanssilava” versioiden välillä

Kun maaseutu alkoi autioitua, taloudellisen kannattavuuden edellytykseksi nousi lavan suuruus, ja matkat tanssilavoille pitenivät.<ref>Hakulinen & Yli-Jokipii 2007: 101–107.</ref> Maantieteilijä [[Pentti Yli-Jokipii]]n [[Lounais-Suomi|Lounais-Suomessa]] tehdystätekemästä tutkimuksesta nähdään, että tällöin pienet paikalliset lavat vähenivät ja 1970-luvulla lavojen alueellisessa jakaumassa oli siirrytty kuntatasolta seututasolle. 1980- ja 1990-luvulla tanssilavojen määrä kääntyi kuitenkin nousuun. Osittain tämä voi liittyä kylätoiminnan nousuun.<ref>Hakulinen & Yli-Jokipii 2007: 113–118.</ref> Myös valtakunnallisesti tanssilavojen määrä on tasaisen hitaasti vähentynyt, mutta muiden tanssipaikkojen noussut.<ref>Hakulinen & Yli-Jokipii 2007: 119.</ref> Vuonna 2005 kesätanssipaikkoja oli tasaisesti koko maassa ja talvitanssipaikkojakin vähintään joka maakunnassa.<ref>Hakulinen & Yli-Jokipii 2007: 130–131.</ref>