Avaa päävalikko

Muutokset

epäolennaista, sekavaa ja epäilyttävää tekstiä pois. Merikannon osuus korjattu.
 
==Historia==
Kemiallisten aseiden historia juontaa pitkälle, aina ensimmäisiin tahallaan tehtyihinlevitettyihin myrkytyksiin, esimerkiksi juomaveteen. Kuitenkin nykyaikaisen kemiallisen sodankäynnin voidaan katsoa alkaneen [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisestä maailmansodasta]], jossa käyttö oli laajamittaista. Kaasuaseet oli kielletty Haagin sopimuksella 1899.
Kaasuaseet oli kielletty Haagin sopimuksella 1899.
 
Ensimmäisessä maailmansodassa kehiteltiin aluksi [[kyynelkaasu]]n tapaista kaasua. Myöhemmin kehitettiin ja otettiin käyttöön yhä vaarallisempia kaasuja. Alussa kaasua vapautettiin lieriöistä, jotka avattiin hyökkäyshetkellä. Tämä menetelmä oli epävarma, sillä tuuli saattoi kuljettaa kaasun väärään kääntyessään vaikkapa omien joukkojen päällesuuntaan. KaasukranaatitMyöhemmin olivatkaasuja tehokkaita,alettiin niissälevittää pienitykistön räjähdysampumilla vapautti taistelukaasun ilmaankranaateilla.
 
Ensimmäisen laajamittaisen kaasuhyökkäyksen tekivät saksalaiset aamulla 22. huhtikuuta 1915. He hyökkäsivät [[kloori#Varoitus|kloorikaasulla]] ranskalaisia vastaan [[Ypresin toinen taistelu|Ypresissä]].
Britit käyttivät kaasuaseita ensimmäisinä vihollissotilaita vastaan, mutta ensimmäinen suuri kaasuhyökkäys oli [[kloori#Varoitus|kloori]]kaasun vapauttaminen ranskalaisia vastaan [[Ypresin toinen taistelu|Ypresissä]] vuonna [[1915]]. Saksalaisjoukot vapauttivat huhtikuun 22. päivän aamuna 168 tonnia kloorikaasua ympärysvaltojen joukkoja vastaan.<ref name="WWI Y2">{{Verkkoviite | Tekijä = | Nimeke = Battles: The Second Battle of Ypres, 1915| Osoite = http://www.firstworldwar.com/battles/ypres2.htm| Selite = | Ajankohta = | Julkaisija =First World War.com | Viitattu = 5. lokakuuta 2007| Kieli = {{en}} }}</ref> Kaasun vaikutus ulottui noin 6,4 kilometrin säteelle, altistaen 10&nbsp;000 sotilasta kaasulle, joista puolet kuoli [[asfyksia]]an kymmenessä minuutissa.<ref name="WWI Y2"/> Saksalaisjoukot olivat yllättyneitä kaasun tehokkuudesta.<ref name="WWI Y2"/> Eloonjääneet sokeutuivat väliaikaisesti ja kärsivät kovasta yskästä. Eloon jääneistä 2&nbsp;000 jäi saksalaisjoukkojen vangeiksi.
 
Sodan molemmat osapuolet omaksuivat kemialliset aseet ja käyttö laajeni länsirintamalla. [[Kaasunaamari]] otettiin käyttöön kummallakin puolella.
{{lähteetön}}
Sodan molemmat osapuolet omaksuivat kemialliset aseet ja käyttö laajeni. Britit käyttivät kaasua useammin kuin muut, koska tuuli yleensä suosi heitä. Ensimmäinen brittien käyttökerta [[Loosin taistelu]]ssa [[25. syyskuuta]] [[1915]] päättyi katastrofiin, tuuli kääntyi yllättäen ja ajoi kaasun rintamien väliin ei-kenenkään maalle ja brittien puolelle. Vaikka noin 2&nbsp;600 brittiä altistui kloorikaasulle, vain 7 kuoli kaasuun.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = | Nimeke =Battles: The Battle of Loos, 1915 | Osoite = http://www.firstworldwar.com/battles/loos.htm| Selite = | Ajankohta = | Julkaisija = First World War.com| Viitattu = 5. lokakuuta 2007| Kieli ={{en}} }}</ref> [[Kaasunaamari]]t tekivät hyökkäykset yleensä melko tehottomiksi puolin ja toisin. Ranskalaiset kehittivät kloorikaasua tehokkaamman värittömän [[fosgeeni]]n 1915.
 
Ensimmäisen maailmansodan tuloksena, kehitettiin [[fosgeeni]], [[sinappikaasu]], [[kloropikriini]] ja [[syanidikaasu]]. Valloitetuilta alueilta löytyi paljon erilaisia kaasuja, joita ei kuitenkaan koskaan käytetty.
Saksalaiset käyttivät ensimmäisen kerran fosgeenin ja kloorin sekoitusta Ypresin lähellä Nieltjessä, vammauttaen 1069 ja tappaen 120. [[Sinappikaasu]] otettiin käyttöön Ypresin kolmannessa taistelussa, jossa tällä kaasulla oli tarkoituksena vain häiritä, ei tappaa. Sinappikaasu oli pelätyin kaasu, ilmaa raskaampana se saattoi pysyä maastossa päiväkausia. Kaasu sokeutti ja tukahdutti sekä poltti ihoa, eikä lääketiede tuntenut silloin sitä vastaan tehokasta hoitokeinoa. Vuonna 1918 joka neljäs ammuttu kranaatti oli kaasukranaatti. Kaasua vastaan oli kuitenkin [[kaasunaamari]].
 
Ensimmäinen hermokaasu, [[tabuuni]], kehitettiin vuonna 1936, [[sariini]] 1938 ja [[somaani]] 1944.{{Lähde||15. syyskuuta 2008}} VoittajavaltiotToisen maailmansodan voittajavaltiot jatkoivat, sopimuksista huolimatta hermokaasujen kehittelyä Saksan tietojen pohjalta ja vuonna 1952 [[Yhdistynyt kuningaskunta|Iso-Britannia]] kehitti [[VX|VX-kaasun]], joka on tähänastisten tietojen mukaan tappavin hermokaasu. [[Kylmä sota|Kylmän sodan]] seurauksena [[Neuvostoliitto]] kehitti VX-kaasulle vastineen, [[V-Kaasu|V-kaasun]] .
Ensimmäisen maailmansodan tuloksena, kehitettiin [[fosgeeni]], [[sinappikaasu]], [[kloropikriini]] ja [[syanidikaasu]]. Valloitetuilta alueilta löytyi paljon erilaisia kaasuja, joita ei kuitenkaan koskaan käytetty.
 
Ensimmäinen hermokaasu, [[tabuuni]], kehitettiin vuonna 1936, [[sariini]] 1938 ja [[somaani]] 1944.{{Lähde||15. syyskuuta 2008}} Voittajavaltiot jatkoivat, sopimuksista huolimatta hermokaasujen kehittelyä Saksan tietojen pohjalta ja vuonna 1952 [[Yhdistynyt kuningaskunta|Iso-Britannia]] kehitti [[VX|VX-kaasun]], joka on tähänastisten tietojen mukaan tappavin hermokaasu. [[Kylmä sota|Kylmän sodan]] seurauksena [[Neuvostoliitto]] kehitti VX-kaasulle vastineen, [[V-Kaasu|V-kaasun]] .
 
=== Kemiallisten aseiden käyttö ===
* Pohjois-Irakin Kurdit (Irak)
* [[Afganistanin sota (1979–1989)|Afganistanin sisällissota]] 1979-1989 (Neuvostoliitto)
* Tokion Metrometro 1995 ([[Aum Shinrikyo]])
 
==Luokittelu==
*Toksiinit
 
==Aiheesta muualla==
== Katso myös ==
[[Ostrov Vozroždenija]]
 
== Lähteet ==
<references/>
 
{{Commonscat|Chemical warfare}}
 
 
[[Luokka:Kemialliset aseet|*]]
[[Luokka:Joukkotuhoaseet]]
 
{{Link FA|en}}
32 493

muokkausta