Ero sivun ”Makrotaloustiede” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
EmausBot (keskustelu | muokkaukset)
p r2.6.4) (Botti lisäsi: kk:Макроэкономика
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 11:
*[[Monetarismi]], jonka mukaan [[inflaatio]] on täysin [[rahapolitiikka]]an liittyvä ilmiö. Sen mukaan fiskaaliset keinot eli käytännössä hallituksen budjetista rahoittama elvytys syrjäyttää vain yksityisen sektorin investointeja (ns. crowding out -ilmiö). Vastoin kuin keynesiläisessä taloustieteessä inflaatiota siis hallitaan vain rahapolitiikan avulla ja erityisesti rahan määrän tarjonnalla.
*Uuskeynesiläinen taloustiede pyrkii tarjoamaan malleilleen mikrotaloudellisen perustan, mutta painottaa analyysissaan keynesiläisiä teemoja, kuten hinta- ja palkkajäykkyyttä. Näin koulukunta perustelee, että markkinoiden epätäydellisyys tarjoaa perustan kysyntäpuolen politiikalle. Koulukunta syntyi vastauksena muun muassa rationaalisten odotusten hypoteesin kannattajien esittämään keynesiläisyyden kritiikkiin.
*[[Itävaltalainen taloustiede]] on makrotaloustieteenhieman niinuusklassista sanottukoulukuntaa [[laissez-faire]]muistuttava -koulukuntasuuntaus, elijoka sekorostaa vastustaaarvon kaikkeasubjektiivisuutta, valtiontulevaisuuden puuttumistaepävarmuutta, rajattua tietämystä ja talouden markkinataloudenjatkuvaa toimintaanepätasapainoisuutta. SeKoulukunta keskittyykorostaa tarkastelemaanmarkkinoiden itsekorjautuvuuden ja hintainformaation tärkeyttä, jota vasten valtion puuttuminen markkinoihin nähdään usein ongelmallisena. Koulukunta tarkastelee [[suhdannevaihtelu]]a, jonka ajatellaannähdään usein johtuvan hallituksen tai keskuspankin väliintulon aiheuttamasta poikkeamasta luonnolliseen korkotasoon nähden.
*Jälkikeynesiläinen taloustiede poikkeaa perinteisestä keynesiläisyydestä tulkiten [[John Maynard Keynes]]in ideoita eri tavalla. Se painottaa epävarmuuden roolia ja makrotalouden historiallisen kehityksen merkitystä.
*Uusi klassinen taloustiede ({{k-en|new classical economics}}) lähti liikkeelle 1970-luvulla kritisoimalla keynesiläisiä mallien [[mikrotaloustiede|mikrotaloudellisen]] perustan puutteesta. Se väittää muun muassa, että ei ole mielekästä sanoa talouden olevan "tasapainotilan ulkopuolella". Talouden vaihtelut syntyvät yksilöiden optimoidessa käytöstään aina uuden talouden tilan ja shokkien ilmaantuessa. Koulukunta lähtee siis liikkeelle suoraan [[uusklassinen taloustiede|uusklassisen taloustieteen]] pohjalta.