Ero sivun ”Ubaid-kulttuuri” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p r2.6.4) (Botti muokkasi: pl:Okres Ubajd |
p fix |
||
Rivi 7:
== Yleistä ==
Noin 5500-4000 eaa. vallitsi Etelä-Mesopotamiassa '''Ubaid'''-vaihe eli '''Obeid'''-vaihe, jolloin syntyivät ensimmäiset suurten temppelien ympäröimät kylät. kauden ajoitukset vaihtelevat, ilmoitetaan esim. 5900-4300 eaa. tai 5300-4100 eaa. riippuen siitä, mitä [[radiohiiliajoitus|radiohiiliajoituksen]] kalibraatiota käytetään ja mitkä alakaudet otetaan ubaid-kauteen mukaan.
Ubaidin asutuksen saattoi käynnistää noin 5800 eaa alkanut kostea kausi<ref>Fagan 2008, s 210</ref> kun 400 vuotta kestänyt kuiva kausi päättyi. Noin 5800 eaa syntyneet kylät olivat savitiilestä ja ruo'osta tehtyjä korkeintaan hieman yli hahtaarin kokoisia pikkukyliä<ref>Fagan 2008, s 216</ref>.
Kausi on saanut nimensä 20-luvulla esiin kaivetusta [[Tall al Ubaid]]in eli Tell el Obeidin rauniokummusta. Myös varhainen [[Uruk-vaihe]] kuuluu Ubaid-vaiheeseen.
Elettiin [[kalkoliittinen kausi|kivi-kuparikautta]]. Uqairista on löydetty valettuja metalliesineitä ajalta noin 5000 eaa. Ubaidin kulttuurin ydinalueella Mesopotamian tulvatasangolla oli pulaa piikivestä. Poltetusta savesta tehtiin jopa sirppejä.
Rivi 22 ⟶ 19:
Noin 5200 eaa, 600 vuotta ensimmäisten kylien perustamisen jälkeen ubaid-kylän koko saattoi olla jopa 10 ha ja niissä eli jopa 2500-4000 asukasta<ref>Fagan 2008, s 217</ref>. Kaivettiin jopa 5 km päähän joesta ulottuneita kastelukanavia<ref>Fagan 2008, s 219</ref>.
Ubaidin kaudelle oli tyypillistä koko Mesopotamiassa asutuskeskusten ja temppeleiden koon kasvu. Noin 4800 eaa oli jo huomattavan suuria keskuksia<ref>Fagan 2008, s. 219</ref>. [[Eridu]] kasvoi Ubaid-kaudella selvästi muita keskuksia suuremmaksi n. 4500 eaa. mennessä. [[Eridu]]sta on löydetty kaivauksissa eri aikakausilta samassa kohtaa olevia temppelin raunioita, aina yhä suurempi temppeli vanhemman päällä.
Ubaid-kaudella asuttiin mm. savitiilitaloissa, kaislataloissa. Ubaidin talot olivat tyypillisesti varustetut T:n muotoisella keskushuoneella, joka periytyi Samarra-kaudelta.<ref name="BLOGI">Michele: [http://www.historicity.org/?cat=54 The Ubaid period] Historicity blogi</ref>
Ubaid-kaudella lienee tunnettu ''[[tournette]]'' (''turnette''), hidas [[savenvalaja]]n pyörä<ref name="UNM">[http://www.unm.edu/~gbawden/328-econ/328-econ.htm Development of Southern Mesopotamian Economic Structure] The University of New Mexico</ref>, ja pyöräkin ilmestyi. Nopea savenvalajan pyörä [[dreija]] saatettiin tuntea jo 4500 eaa.
Rivi 34 ⟶ 28:
== Yhteiskunta ==
Ubaid-kaudella temppelistä tuli merkittävä mahti, ja ilmestyi suurten keskuskylien ympäröiviä pienempiä kyliä. Tämä näyttäisi liittyvän [[päällikkökunta|päällikökuntien]] syntyyn, jossa oli päälliköitä ja alipäälliköitä. Suurkylän päällikkö johti pienempiä kyliä. Päällikkökuntien kehitys oli Ubaid-kaudella vielä hidasta.
Kylien johdossa oli ylimmäinen pappi tai maallinen päällikkö, jolla oli läheiset siteet pappeihin. Verotus ja työprikaatit syntyivät kauden edetessä. Päällikkys lienee perustunut uskonnolliseen valtaan, ja temppeli lienee verottanut tavallista kansaa. Temppeli varastoi viljaa huonojen vuosien varrelle, ja kykeni jakelemaan elintärkeitä resursseja tarvittaessa. Ainakin osa ihmisistä saatiin temppelin puolelle monijumalaisen uskonnon avulla. Oli myös suuria kartanoita, joissa monta taloutta oli liittynyt yhteen voimakkaan perheen johtamana. Johtava suurperhe piti yllä yhteistä viljavarastoa ja keräsi alustalaisltaan veroja muun muassa viljana kartanon päällikölle.<ref name="UNM"/>
Tällä kaudella lienee ollut kartanoita, monen talouden yhteenliittymiä, jota johti yksi voimakas perhe. Veroa alettiin kerätä muun muassa viljana kartanon päälliköille ja temppeleille.
Hautalahjoista päätellen yhteiskunta olisi ollut melko tasa-arvoinen, mutta köyhät näyttävät syöneen useammin kotieläimiä kuin rikkaat. Al Ubaid-vaiheen alussa ei ollut Etelä-Mesopotamiassa merkkejä suurista omaisuuseroista tai sosiaalisesta kerrostuneisuudesta, toisin kuin edeltävällä Samarra-kaudella ja seuraavalla Uruk-kaudella.
Steinin mukaan [[Päällikkökunta|päällikökuntina]] Ubaidin päällikkökunnat olivat vakaita, koska niiden pysyvyys perustui uskonnolliseen ohjaukseen ja ne saivat voimansa paikallisesta viljaresursseista. Normaalit päällikkökunnat jollaisia on löydetty Polynesiasta ja Australian alkuasukkailta nojaavat perusteltaan ulkomailta saatavien ylellisyystavaroiden jakeluun palkinnoksi päällikkökuntaa edistävistä toimista<ref name="BLOGI"/>. Ubaid-kaudella syntyi asutuskuvio, jossa suurten keskuskylien ympärillä oli pienempiä kyliä.<ref name="BLOGI"/>
==Alkuvaihe, tulvatasangon asuttaminen==
Ubaid-kauden historiaa ei tunneta hyvin, koska sillä ajalla tehdyt rakennelmat ovat monesti syvän muta- ja savikerrostuman alla.
Ei osata sanoa tarkkaan mistä ja milloin Etelä-Mesopotamian varhaiset asukkavat ovat saapuneet. Monesti Mesopotamian ensiasuttajien lähtömaaksi veikataan Irania ja Turkkia, toiset arvailevat Pohjois-Iranin Samarra-kulttuurin aluetta, kolmannet Arabian aavikoiden laitamia ja neljännet Persianlahden rantoja.
Rivi 55 ⟶ 45:
Pohjoisessa vallitsi noin 6000 eaa. [[Samarra-kulttuuri]], ja Ubaid-kulttuurin varhaisin vaihe alkoi joidenkin tietojan mukaan noin 5850 eaa., toisten arvioiden mukaan 5800-5500 eaa.
Joidenkin merkkien mukaan eteläinen Mesopotamia on saatettu asuttaa jo ennen Ubaid-kauden alkua.
[[Tell Ouill]]ista on löydetty vanhimman Ubaid-kerrostuman alta jäänteitä vanhemmista rakennuksista, luultavasti [[Samarran kulttuuri|samarralaisista]].
Tulivat tulvatasangon asuttajat mistä tahansa, he joko toivat mukaanan tai omaksuivat pohjoisesta muun muassa savitiilitalot ja kasteluviljelyn. Niinpä noin 8850-5500 eaa. Etelä-Mesopotamian vähäsateisella alueelle jokivarsille saapui [[kaisla|kaisloista]] ja mudasta tehdyissä taloissa asuvia ihmisiä. Metsästys oli varsinkin alkuvaiheessa erittäin tärkeä elinkeino. Alussa Ubaid-kylät olivat suunnilleen samankokoisia ja jakautuivat tulvatasangolle tasaisesti. Tällöin alkoi peltojen kastelu kanavilla Etelä-Irakissa. Se mahdollisti myöhemmin kaupunkien synnyn.
Noin 6000-5400 eaa. syntyi temppeli [[Eridu]]un. Tämä kertoo uskonnon suuresta merkityksestä. Temppelillä taloudellista valtaa, ja se toimi jakelukeskuksena. Eridua pidetään vanhimpana sumerilaisena kaupunkina, aikoinaan, kun [[Persianlahti]] ulottui nykyiseen sisämaahan se oli rantakaupunki. Vanha kuningasluettelo mainitsee kuninkuuden tulleen alas taivaasta juuri Eridussa. Noin 5400/4750 eaa. perustetun Eridun temppeli oli vain 3½ x 4 m huone, joka on miltei identtinen myöhempien temppeleiden "kaikkien pyhimpien" kanssa. Alussa Ubaidin löydöissä ei näkynyt merkkejä keskusvallasta, ammattityöläisistä, suuresta temppelistä tai eliitistä<ref name="WSU">[http://www.wsu.edu/~tako/Week12.html Week 12: Rise of Mesopotamia] Washington State University</ref>
Mesopotamia näyttää olleen monikansaista aluetta jo Ubaid-kauden alussa, Noin 5300-4750 eaa. [[Sumeri]]n pohjoisosiin [[Sippar]]iin saapui lännestä seemiläisiä varhaisella keski-Ubaid-kaudella -Noin 5000 eaa. aluetta koetteli suuri tulva, ja oman historiansa mukaan sumerit saapuivat maahan varhaisella Keski-Ubaid-kaudella 4850-4500 eaa.
== Keskivaihe, temppelien synty==
[[Lähi-itä|Lähi-idän]] myöhemmän kulttuurin pohja syntyi keskisellä Ubaid-kaudella. jolloin 4500 eaa. oli syntynyt monia pikkukaupunkeja tai suuria kyliä, joissa oli julkisia rakennuksia sekä suuria kastelukanavajärjestelmiä.
Rivi 72 ⟶ 59:
Ubaid II-kaudella eli Hajji Muhammed-kaudella alueelle levisi ehkä Pohjois-Sumerissa [[Choga Mami]]ssa (4700 - 4600 eaa.) kehittynyt tehokas keinokastelu.
Keski-Ubaid-kaudella oli syntynyt muutamia suurehkoja kasvavia ja monimutkaistuvia kyläkeskuksia, joissa oli 1000-3000, jopa 5000 asukasta, ja joihin liittyi pienempien kylien joukko. Nämä kylät olivat pienempien kylien keskuksena. Näihin aikoihin syntyvät myös suuret temppelit, joiden ympärillä oli eliitin ja käsityöläisten asuntoja. Kaudelta on löydetty uskonnollisia savipatsaita.<ref name="WSU"/> Kylien keskuksena oli temppeli, joka oli huomattavasti muita rakennuksia isompi ja joka myös viittaa jonkinlaiseen keskusvaltaan. Kylissä oli suurempien talojen alueita, ja kylät olivat rakennettu tiiviisti nelikulmaisista taloista. Kylät olivat kaikki vesireittien varrella ja niissä oli temppeli. Kylien ala oli 2-10 ha ja niissä asui korkeintaan muutamia tuhansia asukkaita.
Ubaid-kauden temppeleissä jotka olivat kuin suuria ajan asuintaloja, oli [[seinämaalaus|seinämaalauksia]] ja temppelit rak eAsutuskuvio pikkukaupunki plus temppeli ilmestyi joskus välillä 5000-4000 eaa. Samoihin aikoihin Pohjois-Irakin [[Tepe Gawra]]n sinettilöytöt viittaavat temppelin taloudellisen aseman kasvuun, ja asemaan työtoiminan keskuksena. Tepe Gawran temppelissä oli näihin aikoihin kolme alttaria. ▼
▲Ubaid-kauden temppeleissä jotka olivat kuin suuria ajan asuintaloja, oli [[seinämaalaus|seinämaalauksia]] ja temppelit rak eAsutuskuvio pikkukaupunki plus temppeli ilmestyi joskus välillä 5000-4000 eaa. Samoihin aikoihin Pohjois-Irakin [[Tepe Gawra]]n sinettilöytöt viittaavat temppelin taloudellisen aseman kasvuun, ja asemaan työtoiminan keskuksena. Tepe Gawran temppelissä oli näihin aikoihin kolme alttaria.
Ubaidin yksiväristä maalattua keramiikkaa on löydetty useimmista Sumerin suurimmista kaupungeista. ▼
noin 5000-4300 kalenterivuotta sitten keskisellä tai myöhäisellä Ubaid-kaudella. Tässä talotypissä oli iso T:n muotoinen keskushuone jossa oli alttari. Sivulla oli muun muassa varastohuoneita ja olohuone. Joidenkin tutkijoiden mukaan tämä 3-osainen talotyyppi ilmensi uskonnollista, hallinnollista ja ▼
▲Eräiden tietojen mukaan myöhemmin yleinen 3-osainen talo alkoi yleistyä noin 5000-4300 kalenterivuotta sitten keskisellä tai myöhäisellä Ubaid-kaudella. Tässä talotypissä oli iso T:n muotoinen keskushuone jossa oli alttari. Sivulla oli muun muassa varastohuoneita ja olohuone. Joidenkin tutkijoiden mukaan tämä 3-osainen talotyyppi ilmensi uskonnollista, hallinnollista ja työhön liittyvää ulottuvuutta huonerakenteellaan ja kieli tapahtuneesta yhteiskunnan muuttumisesta<ref>[http://proteus.brown.edu/mesopotamianarchaeology/477 Emerging social complexities in Mesopotamia: the Chalcolithic in the Near East, The Archaeology of Mesopotamia] The Joukowsky Institute of Archaeology</ref>. Tyypillisessä Ubaid-pikkukaupungissa oli 750 asukasta.
Eridussa oli eliittiä, käsityöläisiä ja maanviljelijöitä. Eliitti asui lähimpänä temppeliä, maanviljelijät uloimpana. Eridu asutettiin n. 4750 eaa., ja se kasvoi suureksi 5000 asukkaan kyläksi noin vuoteen 4500 eaa. mennessä. Tässä kylässä, myöhemmin pikkukaupungissa oli myös suuri mutatiilinen temppeli, joka rakennettiin uudestaan aina 150-200 vuoden välein 13-17 kertaa vuoteen 2000 eaa. Ubaid-kauden loppupuolella Eridun temppeli oli 10x20 m:n levyisellä ja 1 m:n korkuisella mutatiilisellä korokkeella.<ref name="COOPER"/>
== Myöhäisvaihe, laajeneminen ==
Rivi 96 ⟶ 75:
Eridu oli Etelä-Mesopotamian keskuksista suurin.
Myöhäiselle Ubaid-vaiheelle oli ominaista selvästi ylhäältä johdetun, laajenemishaluisen yhteiskunnan synty. Ajan kuluessa Ubaid-kauden loppua kohti alkoi kaupunkien ympärille ilmestyä muureja, mikä kielii ajan sotaisuudesta. Kauppa ulottui laajalle alueelle. Keskuksissa oli julkisia rakennuksia ja monihuoneisia mutatiilitaloja. Keramiikka oli erittäin hyvin tehtyä.
Asutuskeskusten alat olivat 1-10 ha. Kaikesta päätellen yhteiskunnallista epätasa-arvoa oli, ja myös päällikkyyttä. On oletettu, että alue olisi jakautunut sheikkikuntiin. Pohjoisen paimentolaiset, etelän maanviljelijät ja soitten kalastajat näkyivät nyt selvästi ensi kertaa omina ryhminään.
▲Pohjoisen paimentolaiset, etelän maanviljelijät ja soitten kalastajat näkyivät nyt selvästi ensi kertaa omina ryhminään. Pohjoisessa Mesopotamiassa syntyi tai oli syntymässä suuria kaupunkimaisia keskuksia, muun muassa [[Tell Hamoukar]] [[Khaburin allas|Khaburin altaassa]]. Savenvalajan pyörä dreija saatettiin tuntea jo 4500 eaa. Ubaid 4-kaudella Tell Awaylista tehtyjen löytöjen mukaan.
Ubaid 3-kaudelta on löydetty ensimmäiset todisteet mastosta ja purjeesta.
Rivi 107 ⟶ 83:
Myöhäisellä Ubaid-kaudella n. 4500-4000 eaa. kaupungistuva Ubaidin kulttuuri levittäytyi
Pohjois-Mesopotamiaan, jokilaaksojen ulkopuolelle ja ylös siitä, Turkkiin saakka, vanhan Pohjois-Mesopotamiasta ja Länsi-Iranista Pohdjis-Syyriaan ulottuvan Halaf-kulttuurin alueelle ja Turkkiin asti<ref>[http://bruceowen.com/emciv/341-08s-09-UbaidUruk.pdf Emergence of Civilizations / Anthro 341: Notes 9] The emergence of civilization in Mesopotamia: ‘Ubaid and Uruk Copyright Bruce Owen 2008</ref>. Myöhäisellä Ubaid-kaudella kulttuurin vaikutus laajeni laajalle Lähi-itään ja [[Bahrain]]in suuntaankin [[Hormuzinsalmi|Hormuzinsalmen]] seuduille asti. Perustettiin monia keskuksia, muun muassa [[Tepe Gawra]], kauppa-asemiksi. Asutuskeskuksissa näkyi suuria ja pieniä rakennuksia, siis eliitin ja tavallisen kansan asuntoja. Pohjois-Mesopotamiaan levitessään Ubaidin asuinpaikkoihin ilmestyi sinnekin sama eliitin ja tavallisen kansan ero, toisin kuin edeltävällä Halaf-kaudella.<ref name="COOPER"/>
Ubaid-ihmisiä asui Mesopotamian lisäksi [[Saudi-Arabia]]n Persianlauden rannikolla<ref name="COOPER"/>, ja kauppatavaroita tuotiin Intiasta asti. Persianlahden Ubaid-esineet ovat kaudelta 2 ja 3, myöhemmät harvinaisia. Kuwaitin paikasta "H3" löydetyt todisteet ubaidilaisen sivilisaation vaikutuksesta ovat ajalta noin 5500-5000 eaa. Siellä oli mukana on myös Arabian [[neoliittinen|neoliittista]] vaikutusta. Anatoliasta tuotiin [[obsidiaani]]a.
[[Kuva:Frieze-group-3-example1.jpg|thumb|Eteläisestä Irakista löydetty saviastia myöhäiseltä Ubaid-kaudelta (4500-4000 eaa.)]]
Ubaid-kulttuurin laajeneminen ei ollut pysyvää, monet paikat hylättiin. Laajeminen saattoi olla poliittista/sotilaallista tai esimerkiksi kauppa-asemien perustamista. Ei ole varmoja todisteita siitä, että Ubaid-ihmiset olisivat asuneet saman valtion alla - kyse saattaa olla yhteisistä perinteistä. Toiset väittävät, että kyse olisi jo tuolloin ollut tyrannin suorittamista valloitusretkistä, jotka olivat niin tyypillisiä myöhemmälle Mesopotamialle. Väestö oli kasvanut Ubaid-kauden alkuun verrattuna huomattavasti.
=== Suuret keskukset, hierarkia ja Uruk-kauden alku ===
Rivi 122 ⟶ 94:
Noin 4500 eaa. Etelä-Mesopotamiaan oli syntynyt asutuksen hierarkkista järjestymistä, suuria keskuksia ympäröivät pienemmät kylät. Noin 4500 eaa. Urukissa oli erään tiedon mukaan vain noin 1000 asukasta, ja toisten arvioiden mukaan se olisi kasvanut kaupungiksi jo 4000 eaa. Noin 4200 eaa. alueilla opittiin käsittelemään [[kupari]]a sulattamalla. Tästä alkoi ns. [[kivi-kuparikausi]] eli ''khalkoliittinen kausi''.
Ubaidin myöhäisvaiheessa ainakin kaksi melkein 11 ha kokoista asutuskeskusta, [[Tell Uqair|Uqair]] Pohjois-Babyloniassa ja [[Tell Awayli]] (Oueili) etelässä [[Larsa]]n lähellä.<ref name="COOPER"/> Tämä keramiikka savitutkimusten mukaan valmistettu Sumerissa. Ubaidin keramiikka ja rakennustyyli oli levinnyt myös Pohjois-Mesopotamiaan ja siihen rajoittuvaan osaan Syyriasta. Ubaid-keramiikkaa on löydetty Taurus-vuorilta Arabiaan ja Iranin ylätasangolle.
Ubaidin loppupuolella rakennettiin Eriduun 10x20m temppeli 1m korokkeelle. Eridu VII-temppeli 4000-3700 eaa. oli monihuoneinen.
Myöhäisellä Ubaid-kaudella oli Ubaidissa, Uqairissa ja Gawrassa, jonkinlainen asutuskeskusten hierarkia.<ref>The Cambridge Encyclopedia of Archaeology, Andrew Sherratt (editor), Cambrdge University Press, ISBN 0-521-22989-8</ref> [[Uruk]] perustettiin 4000 eaa, jolloin rakennettiin [[Tepe Gawra]]n temppeli, joka on ensimmäinen tunnettu kivinen suuri temppeli. Tepe Gawran temppeli muistutti Eridun temppeliä.
Eräiden tietojen mukaan asteittainen siirtymine hitaasta savenvalajan pyörästä tournettesta dreijaan aloitti Uruk-kauden. Ubaid-kauden jälkeen noin 4100-4000 eaa. alkoi [[Uruk-kausi]] siten, että Ubaidin keramiikka harvinaistui vähitellen ja Uruk-keramiikka yleistyi. Noin 4000 eaa. sivilisaatiokehitys oli täydessä vauhdissa.
== Ubaid-kauden jako==
Kuusivaiheinen jako:
<!--
Rivi 182 ⟶ 151:
| 6500-5900 <ref>http://pagesperso-orange.fr/atil/atil/x10.htm</ref>
|5800<ref>http://www.jstor.org/pss/56705</ref>-5400<ref name="ReferenceA">journals.royalsociety.org/index/3MCUHHPNJEJGKRFT.pdf</ref>
|
| Tulvatasangon ensiasutus? Pohjoisessa [[Samarra-kausi|Samarra]].
|
Rivi 190 ⟶ 159:
| Eridu
| 19-15<ref>http://www.maat.it/livello2-comune/sinc-4500.htm</ref><ref>Cambridge encyclopedia of archaelogy</ref>
| 5900-5600
| 5400-4800<ref name="ReferenceA"/>
| [[Eridu]], [[Tepe Gawra]], [[Tell Arpatsija]]
Rivi 223 ⟶ 192:
| 4250-3750<ref name="ReferenceA"/><ref name="archeologia.bieniada.pl"/>-3800<ref>http://74.125.77.132/search?q=cache:xR0Q3nbFkmEJ:docs.ksu.edu.sa/KSU_AFCs/archaeology/S.%2520Near%2520East.pdf+%22Ubaid+2%22+dating&hl=fi&ct=clnk&cd=13&gl=fi</ref>
|
|
|
|
Rivi 241 ⟶ 210:
<!--
Mesopotamian Ubaidin eli Obeidin kausi oli ehkä välillä 5500-3700 eaa. ja korjattuina [[radiohiiliajoitus|radiohiilivuosina]] 5800-4500 eaa. Ubaid jaetaan neljään vaiheeseen:
{| {{prettytable}}
Rivi 252 ⟶ 220:
|-
| d'Ouelli/Oueili/Tell Awayli-vaihe
| Ubaid 0
| 5000-4800 eaa.
| "[[Choga Mami]]n siirtymäkausi", [[Samarran kulttuuri|Samarra]]n aikalainen.
Rivi 262 ⟶ 230:
|-
| Hajji Mohammed-vaihe (Qal’at Hajji Muhammad, Hadzi Muhammed)
| Ubaid II
|
| Ubaidin isojen temppelien synty
Rivi 268 ⟶ 236:
| Varsinainen Ubaid-vaihe, Obeid-vaihe
| Ubaid III-IV
| 4500-4000 eaa.
| Ubaidin nopea kehitys ja leviäminen koko Mesopotamiaan. Temppelit kasvaneet 3-osaisiksi.
|}
Rivi 283 ⟶ 251:
|-
| '''Ubaid 0'''
| 6900-6400 eaa. cal? 6500-5900 <ref>http://pagesperso-orange.fr/atil/atil/x10.htm LES SUMERIENS :</ref>
|
| Tell Awayli eli d’Oueili-kausi<ref>http://pagesperso-orange.fr/atil/atil/x10.htm LES SUMERIENS :</ref>.
Rivi 290 ⟶ 258:
|-
| '''Ubaid I'''
| 6400-5800 eaa.
| 5500-5000 eaa.
| [[Eridu]]-vaihe
| [[Tepe Gawra]], [[Tell Arpatsija]]
| Vastaa [[Halafin kulttuuri|Halaf]]/[[Samarran kulttuuri|Samarra]]n kastelukanavia.
|-
| '''Ubaid II'''
| 5800-5400 eaa.
| 5000-4500 eaa.
| Keski-Ubaid eli Hajji Muhammed-vaihe
| Vastaa [[Halafin kulttuuri|Halaf]]/Samarraa
| Kulttuuri levinnyt laajalle, laajoja kastelukanavaverkostoja, jotka kehittyivät [[Choga Mami]]:ssa (4700 - 4600 eaa.) ja levisivät äkkiä muualle, selviä merkkejä keskitetystä johdosta.
|-
| '''Ubaid III'''
| 5400-5000 eaa. 5300-
| 4300-3700 eaa.
| Klassinen Ubaid
| Kulttuuria mm. [[Ras Shamra]]ssa Libanonissa.
Rivi 311 ⟶ 279:
|-
| '''Ubaid IV'''
| 5000-4500 eaa., 4800-
| 3700-3500
| Jälki-Ubaid
| [[Tell Uqair]]in maalattu temppeli.
| Pohjoisessa kehittyi Ubaid 4-kaudella varhainen Gawra-keramiikka, joka jatkoi myöhäisenä Uruk-kaudella.
|-
| '''Ubaid V'''
|
| Ubaidin päättyminen:
|
| Persianlahden Ubaid-esineistö katosi.
|}
Rivi 332 ⟶ 300:
! Eridun temppelin <br>koko lopussa
|-
| Ubaid 1
| 5200-4800 eaa.
| [[Eridu]] 19-15<ref>http://www.maat.it/livello2-comune/sinc-4500.htm</ref><ref>Cambridge encyclopedia of archaelogy</ref>
| Temppeli hieman normaalia taloa suurempi. 8x6 m, alttarisyvennus.
|-
| Ubaid 2
| 4800-4500
| Eridu 14-12 [[Susiana]] b
| Kasvanut, erottui ympäristöstä?
|-
| Ubaid 3
| 4500-4100
| Eridu 11-9 Susiana c Naqada I
| Kehitystä tapahtunut aiemmasta. Selvästi ympäristöstä erottunut, yli 15 m pitkä
|-
| Ubaid 4
| 4100-3500
| Eridu 8-6, Uruk 18-15, Susa A, Egyptin Naqada II
| 3-osaisia temppeleitä, noin 20x12 m, tempeli nousi matalalle korokkeelle.
Rivi 356 ⟶ 324:
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
==Katso myös==
*[[Mesopotamia]]
*[[Uruk-kausi]]
| |||