Versio 21. elokuuta 2011 kello 12.25 muokkaa EmausBot (keskustelu \| muokkaukset) botit 286 035 muokkausta p r2.6.4) (Botti muokkasi: ja:霊魂論 ← Vanhempi muutos		Versio 29. marraskuuta 2011 kello 16.45 muokkaa kumoa Tomisti (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 88 363 muokkausta Kirjallisuutta yms. Uudempi muutos →
Rivi 1: [[~~Kuva~~Tiedosto:Aristotle De Anima page 1.png\|thumb\|180px\|Aristoteleen ''Sielusta'' -teoksen ensimmäinen sivu [[August Immanuel Bekker\|Immanuel Bekkerin]] painoksesta vuodelta [[1837]].]] '''''Sielusta''''' ({{k-grc\|Περὶ ψυχῆς\|Peri psykhēs}}, {{k-la\|De anima}}) on [[Aristoteles\|Aristoteleen]] [[psykologia]]a käsittelevä teos. Se hahmottelee hänen [[filosofia]]nsa koskien elävien olentojen mieltä ja [[sielu]]a. Se keskittyy erilaisiin sieluihin, joita on erilaisilla elävillä olennoilla. Sieluja erottavat ne elämänprosessit, jotka eliöt käyvät läpi. Näin [[kasvi\|kasveilla]] on kyky ravita itseään ja lisääntyä, mikä on vähimmäisvaatimus kaikille eläville eliöille. Ihmistä alemmilla [[eläin\|eläimillä]] on lisäksi kyky aistia ja liikkua. [[Ihminen\|Ihmisillä]] on kaikki nämä ja lisäksi kyky ajatella. Rivi 5: Aristoteleen käsitys "sielusta" (''psykhē'') on vain kaukaista sukua niille ajatuksille, jotka käsitteeseen nykyään usein liitetään. Hän katsoi, että sielu on elävien olentojen [[muoto (filosofia)\|muoto]] tai [[olemus]]. Näin sielu ei ole erillinen siitä ruumiista, jossa se on, eikä sillä ole itsenäistä olemassaoloa. Eliöstä tulee eliö juuri siksi, että sillä on sielu, ja näin ajatus ruumiista ilman sielua tai sielusta ilman ruumista on yksinkertaisesti mahdoton. Aristoteles kuitenkin spekuloi, että jotkut sielun osat — järkiosa — olisi mahdollista ajatella oleviksi ilman ruumista, mutta muita osia ei. Joka tapauksessa ajatus on kaukana nykyisin sieluun liitetystä ajatuksesta jonkinlaisesta henkisestä substanssista, joka "asuttaa" ruumista. Jotkut kommentaattorit ovatkin ehdottaneet, että Aristoteleen käsite "sielu" olisikin parempi kääntää esimerkiksi "elämänvoimaksi". == Historia == Teos on kirjoitettu todennäköisesti vuosien [[334 eaa.\|334]] ja [[323 eaa.]] välisenä aikana.<ref>Sihvola, Juha: Selitykset teokseen Aristoteles 2006, s. 171.</ref>▼ [[Tiedosto:Aristotelis De anima.jpg\|thumb\|180px\|[[Jean Buridan]]in Aristoteleen ''Sielusta''-teosta käsittelevä ''Expositio et quaestiones in Aristotelis De anima'' noin vuodelta 1362.]] ▲~~Teos~~''Sielusta'' on kirjoitettu todennäköisesti vuosien [[334 eaa.\|334]] ja [[323 eaa.]] välisenä aikana.<ref>Sihvola, Juha: Selitykset teokseen Aristoteles 2006, s. 171.</ref> Aivan kuten [[Plotinos\|Plotinoksen]] ''[[Enneadit\|Enneadien]]'' aineistosta muodostettiin keskiajalla arabiankielinen parafraasi nimeltä ''[[Aristoteleen teologia]]'', jossa [[uusplatonismi\|uusplatonistinen]] ajattelu yhdistettiin Aristoteleen [[metafysiikka]]an, samoin Aristoteleen ''Sielusta''-teoksesta muodostettiin arabiankielinen parafraasi, johon yhdisteltiin aineksia Plotinokselta.<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä=Arnzen, Rüdiger \| Nimeke=Aristoteles' De anima : eine verlorene spätantike Paraphrase in arabischer und persischer Überlieferung \| Julkaisupaikka=Leiden \| Julkaisija=Brill \| Vuosi=1998 \| Tunniste=ISBN 9004106995}}</ref> Näin näihin arabiankielisiin Aristoteles-teksteihin perustuva myöhempi islamilainen ja eurooppalainen ajattelu saivat paljon vaikutteita uusplatonismista. == Sisältö == Rivi 33 ⟶ 38: == Kirjallisuutta == === Suomennos === * Aristoteles: ''Sielusta'', teoksessa ''Teokset V''. Suomennos Kati Näätsaari, selitykset Juha Sihvola. Gaudeamus, Helsinki 2006.▼ ▲* Aristoteles: ''Sielusta'',. Teoksessa {{Kirjaviite ~~teoksessa~~\| ''Nimeke=Teokset V~~''.~~ \| Selite=Suomennos Kati Näätsaari, selitykset Juha Sihvola. \| Julkaisija=Gaudeamus, \| Julkaisupaikka=Helsinki \| Vuosi=2006.}} === Muita käännöksiä ja tekstilaitoksia === * {{Kirjaviite \| Tekijä=Aristotle; Hett, Walter Stanley (toim.) \| Nimeke=On the Soul \| Selite=[[Loeb Classical Library]] \| Julkaisupaikka=Cambridge, Mass. \| Julkaisija=Harvard University Press \| Vuosi=1957}} * {{Kirjaviite \| Tekijä=Ross, William David (toim.) \| Nimeke=Aristotelis De anima \| Selite=[[Oxford Classical Texts]] \| Julkaisupaikka=Oxford \| Julkaisija=Oxford University Press \| Vuosi=1956 \| Tunniste=ISBN 019814508X}} === Kommentaareja ja tutkimuskirjallisuutta === * {{Kirjaviite \| Tekijä=Brentano, Franz Clemens \| Nimeke=Die Psychologie des Aristoteles, insbesondere seine Lehre vom nous poietikos \| Julkaisupaikka=Mainz \| Julkaisija=F. Kirchheim \| Vuosi=1867 \| www=http://www.archive.org/details/diepsychologiede00brenuoft}} * {{Kirjaviite \| Tekijä=Durrant, Michael (toim.) \| Nimeke=Aristotle's De Anima in focus \| Julkaisija=Routledge \| Julkaisupaikka=London \| Vuosi=1993 \| Tunniste=ISBN 0-415-05340-4}} * {{Kirjaviite \| Tekijä=Hicks, R. D. \| Nimeke=Aristotle. De Anima \| Julkaisupaikka=Cambridge \| Julkaisija=Cambridge University Press \| Vuosi=1907 \| www=http://www.archive.org/details/aristotledeanima005947mbp}} * {{Kirjaviite \| Tekijä=Nussbaum, Martha C. & Oksenberg Rorty, Amélie (toim.) \| Nimeke=Essays on Aristotle's De Anima \| Julkaisupaikka=Oxford \| Julkaisija=Clarendon Press \| Vuosi=1992}} * {{Kirjaviite \| Tekijä=Polansky, Roland \| Nimeke=Aristotle's De anima \| Julkaisupaikka=Cambridge \| Julkaisija=Cambridge University Press \| Vuosi=2007}} * {{Kirjaviite \| Tekijä=Thomas Aquinas \| Nimeke=Commentary on Aristotle's De Anima \| Selite=Translated by Kenelm Foster and Sylvester Humphries \| Julkaisupaikka=New Haven \| Julkaisija=Yale University Press \| Vuosi=1951 \| www=http://dhspriory.org/thomas/DeAnima.htm}} == Aiheesta muualla ==

Ero sivun ”Sielusta” versioiden välillä