Ero sivun ”Iggy Pop” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
View (keskustelu | muokkaukset)
View (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 23:
Stoogesin ensimmäinen keikka oli Grande Ballroomissa, ja Pop ilmestyi paikalle 1800-luvun naisten yöpaidassa. Lisäksi hän oli maalannut kasvonsa valkoisiksi, tehnyt alumiinifoliosta itselleen peruukin ja ajanut kulmakarvansa pois. Bändin jäsenet tunsivat Jim Pop -nimisen miehen, jolla ei ollut hiuksia eikä kulmakarvoja, joten he alkoivat kutsua Iggyä Iggy Popiksi. Show itsessään oli sekin todella omituinen; Iggy muun muassa käveli golfkengissä pesulaudalla, johon oltiin kiinnitetty kontaktimikrofonit. [[John Sinclair]] kuvaili Iggyn tanssineen "omaa masokistista balettiaan yhden miehen sirkuksessaan, jonka taustalla surisi jonkinlainen psykedeelinen mehiläispesä."
 
Vuosi ensiesiintymisensä jälkeen, vuonna 1968, The Stooges teki levysopimuksen [[Elektra Records]]in kanssa. Debyyttialbumilla ''The Stooges'' Pop esiintyi nimellä Iggy Stooge, mikä harmitti häntä kovasti ja mihin hän ei sittemmin suostunut. Levy ei myynyt hyvin, eikä sitä tehnyt myöskään seuraava albumi ''Fun House''. Näiden kahden albumin välillä Iggy oli myöskin erottanut alkoholisoituneen Dave Alexanderin. ''Fun Housen'' jälkeen yhtye kariutui Popinkuitenkin jäljellä olevien jäsenten ja muun henkilökunnan kasvavaan heroiiniaddiktioon. Kitaristi Ron Asheton oli ainoa, joka kieltäytyi väkevämmistä huumeista.
 
Vuonna 1971 Iggy Pop ja [[David Bowie]] tapasivat baarissa [[Max's Kansas City]]. Ystävyys Bowien kanssa antoi Popin uralle uutta vauhtia, ja Bowie päättikin tuottaa tälle albumin Englannissa. [[James Williamson]] kirjautui kitaristiksi, mutta koska Bowie ja Pop eivät olleet muuten tyytyväisiä yhteenkään löytämäänsä soittajaan, he päättivät koota The Stoogesin uudestaan. Alkuperäiskokoonpano ei kuitenkaan onnistunut, sillä Dave Alexander kärsi pahasta alkoholismista, ja Iggy oli oikeastaan jo erottanut hänet bändistä ensimmäisellä kerralla. Alexander kuoli vuonna 1975. Ron Asheton taas siirtyi vastahakoisesti bassoon päästääkseen Williamsonin kitaraan. Uusi yhtyeThe Stooges äänitti kuitenkinjoka tapauksessa yhden rockin merkittävimmistä virtsanpylväistä; albumin nimeltä ''Raw Power''. Nykyään Levynkorkealle julkaisunarvostettu jälkeenteos ei kuitenkaan vakuuttanut levy-yhtiötä, sillä The Stoogesin musiikki ei sopinut suurelle yleisölle. Yhtye sai potkut Elektralta. [[Scott Thurston]] ryhtyi kuitenkin soittamaan koskettimia, ja Bowie jatkoi tukemistaan, -mutta jabändin Popinjäsenten huumeongelma jatkoiei kadonnut. Popia saatiin odotella usein lavalle tämän etsiessä ehjää verisuonta, hän ja rumpali Scott myivät luvatta basistinsa keräilysoittimen ostaakseen heroiinia ja jatkuva sekoilu rasitti yhtyeen manageria Danny Fieldsiä. Lisäksi bändin majatalo Fun House oli purkutuomion alla, rahaa ei tullut mistään ja yhtye kolaroi pakettiautonsa kaupungin siltaan. Noihin aikoihin Iggy myöskin väärensi sekkejä, mutta hänen vanhempansa korvasivat summan poikansa jäätyä olemassaoloaankiinni. The Stoogesin viimeinen keikka päättyi riitaan yhtyeen ja moottoripyöräjengin välillä. HuumeetTäysin pysäyttiväthallitsematon Popinhuumeiden urankäyttö taaspysäytti useaksiPopin vuodeksiuran vuosiksi eteenpäin.
 
The Stooges ei saavuttanut kaupallista menestystä, mutta toimi esikuvana monille [[punkrock]]-yhtyeille. 1970-luvun lopulla punkin nousu nosti soolouralle siirtyneen Iggy Popin rocktähteyteen. [[David Bowie]]n tuottamat albumit ''[[Lust For Life]]'' ja ''[[The Idiot]]'' (1977) olivat menestyksekkään soolouran lähtölaukaukset. Ensin mainitulta levyltä löytyvät Iggy Popin kuuluisimmat hitit "Lust For Life" ja "The Passenger".
 
Osa Iggy Popin soololevyistä on saanut kriitikoilta vaisun vastaanoton, mutta hänen kuuluisaa lavaenergiaansa kehutaan yhä. Yhä uudet punkkarien ja [[garage rock|garage-rokkarien]] sukupolvet ovat ottaneet Iggy Popin yhdeksi esikuvistaan.