Ero sivun ”Entropia” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lisätään Metatieto-malline
Parodi (keskustelu | muokkaukset)
Tämä melko hyvä artikkeli on kirjoitettu tarkistamatta lähteistä, mistä virheitä. Tein siksi korjauksiini lähde-merkinnät, älkää poistako tarkistamatta.
Rivi 1:
{{Viitteetön}}'''Entropia''' eli '''haje''' on [[fysiikka|fysikaalinen]] [[suure]], joka ilmaisee [[järjestys|epäjärjestyksen]] määrän [[systeemi]]ssä. Entropiaan liittyvä epäjärjestys tarkoittaa useimmiten [[energia]]n tai [[materia]]n jakautumista yhä tasaisemmin sille varatussa tilassa, satunnaisuuden ja epätodennäköisyyden kasvamista sekä erojen ja informaation vähenemistä. Entropia on keskeinen käsite [[termodynamiikka|termodynamiikassa]], fysikaalisessa kemiassa, [[statistinen fysiikka|tilastollisessa mekaniikassa]] ja [[informaatioteoria]]ssa, sekä [[psykologia]]ssa ja [[mielenfilosofia]]ssa{{lähde}}, joissa se määritellään kussakin hieman eri tavoin. Entropian käsitteen otti fysiikassa ensimmäisenä käyttöön [[Rudolf Clausius]].
[[Tiedosto:Entropia.png|frame|Entropian suunta määrittää ajan ja luonnonilmiöiden kulkusuunnan.]]
 
Entropian kasvaminen kertoo tavallaan käyttökelpoisen energian muuttumisesta vähemmän käyttökelpoiseksi.{{lähde}}
 
== Entropia termodynamiikassa ==
Rivi 6 ⟶ 8:
[[Termodynamiikka|Termodynamiikassa]] tarkasteltava kokonaisuus on [[eristetty systeemi]], jos se ei vaihda [[aine]]tta eikä [[energia]]a ympäristönsä kanssa. [[Suljettu systeemi]] voi vaihtaa energiaa mutta ei ainetta ympäristönsä kanssa. Termodynaamisen entropian yksikkö on [[joule]] kelviniä kohti [J/K].
 
[[Termodynamiikan toinen pääsääntö]] voidaan ilmasta entropian avulla siten, että eristetyn systeemin entropia voi kasvaa mutta ei koskaan vähetä <ref>Young, Freedman: University Physics, 9th Edition, s. 586</ref>. Mikäli järjestelmän johonkin osaan halutaan luoda järjestystä eli pienentää sen entropiaa, se vaatii ulkoista työtä. Työtä ei kuitenkaan voida tehdä täydellisellä hyötysuhteella, jolloin osa siitä kuluu [[lämpö|lämmön]] tuottamiseen, ja näin kokonaisentropia on jälleen kasvanut; esimerkiksi tilanteessa, jossa jääkaapin moottori jäähdyttää sen sisäilmaa mutta samalla lämmittääkuluttaa ulkoilmaasähköä ulkolämmöksi.{{lähde}}
 
Koska kokonaisentropia muuttuu ainoastaan suurempaan päin, määrittelee se luonnonilmiöden kehityksen ja ajan kulun suunnan. Kun suurin mahdollinen entropia on saavutettu, ei mikään muutos systeemissä ole enää mahdollinen, ellei siihen ala vaikuttaa jokin ulkopuolinen voima.