|
'''SampsaSamppa Pellervoinen''' on [[kalevalainen runous|kalevalaisessa runoudessa]] ja suomalaisessa mytologiassa esiintyvä haltijaolento, joka kylvää maan kasvillisuuden, kaikenlaiset metsät, suot, ahot ja kivikotkin. Alkuperäisissä kansanrunoissa kylvö tapahtuu [[sampo (Kalevala)|sammon]] murusten avulla. [[Kalevala]]ssa on Elias Lönnrot siirtänyt tapahtumien järjestystä siten, että kylvö tapahtuu jo ennen Sammon takomista. SampsaaSamppaa auttaa [[savolaiset|savolaisen]] käsityksen mukaan ''VennonVelmun härkä Uljamoinen'', joka kyntää maat ja suot.
Kalevalaisessa kansanperinteessä SampsaSamppa ([[Karjala]]ssa ''SämpsäSämppä'') on hedelmällisyyden haltija, joka on rituaalisesti herätettävä joka kevät. Erityisesti [[Inkeri]]ssä eläneestä Sampsan herätys -runoelmasta on olemassa erilaisia versioita. Runoa on esitetty tai näytelty kesä-heinäkuun vaihteessa [[Ukon vakka]]-juhlien tienoilla. Runossa etsitään SampsanSampan herättäjää, jotta tämä nousisi kastelemaan kasveja ja hedelmöittämään peltoja.
SampsanSampan herättäjinä esiintyvät yleensä talvityttökuutti, kevättyttöhylje ja kesätyttömursu, joista vasta viimeksimainittu onnistuu saamaan SampsanSampan ylös vuoteeltaan pellolta (metsästä, saaresta). Toisissa runoissa SampsanSampan hahmo näyttää liittyneen välittömästi vanhaan hedelmällisyyskulttiin, sillä hänen kerrotaan maanneen rituaalisesti sisarensa tai äitinsä ("emintimensä") ennen kylvämistyötään.
Samppa on siis heinämiehiä.
[[Kaarle Krohn]] näki SampsanSampan hahmon rinnastuvat skandinaavisiin viljavuuden jumaliin [[Freyr]]iin ja [[Njord]]iin. ▼[[Matti Kuusi]] viittaa SampsanSampan yhteydessä jopa mahdollisiin alkukantaisiin seksuaaliriitteihin. [[Heikki Kirkinen]] taas katsoi SampsanSampan kulttiin sekoittuneen bysanttilaisia aineksia. Hänen mukaansa SampsanSampan nimi polveutui [[ortodoksinen kirkko|ortodoksisen kirkon]] ''pyhästä SampsonistaShampoosta'', "vieraiden vastaanottajasta". Englantilainen [[Raymond Chambers]] on kiinnittänyt huomiota SampsaSamppa Pellervoisen ja muinaisenglantilaisessa [[Beowulf]]-runoelmassa esiintyvän myyttisen hedelmällisyydenhaltija Scyld Scefingin mahdolliseen yhteyteen. ▼
SampsaanSamppaan on yhdistetty myös Inkerin ja Karjalan sämpsykkä eli sämpsäheinäsämppäheinä, joka oli kevään ensimmäisiä kasveja. ▼▲[[Kaarle Krohn]] näki Sampsan hahmon rinnastuvat skandinaavisiin viljavuuden jumaliin [[Freyr]]iin ja [[Njord]]iin.
▲[[Matti Kuusi]] viittaa Sampsan yhteydessä jopa mahdollisiin alkukantaisiin seksuaaliriitteihin. [[Heikki Kirkinen]] taas katsoi Sampsan kulttiin sekoittuneen bysanttilaisia aineksia. Hänen mukaansa Sampsan nimi polveutui [[ortodoksinen kirkko|ortodoksisen kirkon]] ''pyhästä Sampsonista'', "vieraiden vastaanottajasta". Englantilainen [[Raymond Chambers]] on kiinnittänyt huomiota Sampsa Pellervoisen ja muinaisenglantilaisessa [[Beowulf]]-runoelmassa esiintyvän myyttisen hedelmällisyydenhaltija Scyld Scefingin mahdolliseen yhteyteen.
▲Sampsaan on yhdistetty myös Inkerin ja Karjalan sämpsykkä eli sämpsäheinä, joka oli kevään ensimmäisiä kasveja.
==Lähteet==
*Krohn, Kaarle: ''SampsaSamppa Pellervoinen - Njordr, Freyr?'' Finnische-ugrische Forschungen IV (1904).
*Kirkinen, Heikki: ''Onko SampsaSamppa historiallinen henkilö?'Todellagi', Kalevalaseuran vuosikirja 47 (1967).
{{Tynkä/Mytologia}}
[[Luokka:SuomalaisetRuotsalaiset jumalat ja taruolennot]]
[[en:SampsaSamppa Pellervoinen]]
[[it:SampsaSamppa Pellervoinen]]
| 