Ero sivun ”Elvi Sinervo” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
SilvonenBot (keskustelu | muokkaukset)
Hieman lisätietoa SKP-toiminnasta
Rivi 1:
'''Elvi Aulikki Sinervo''' ([[4. toukokuuta]] [[1912]] [[Helsinki]] – [[28. elokuuta]] [[1986]] Helsinki) oli suomalainen [[työväenluokka]]inen kirjailija, runoilija ja suomentaja. Hänen tuotteliain kautensa osui ajalle [[1931]]–[[1956]]1931–1956. 1950-luvulta alkaen Sinervo teki myös suomennoksia. Hän oli selkeän [[vasemmisto]]lainen ja toi vakaumuksensa ilmi myös teksteissään sekä toimi sotien jälkeen pitkään [[Suomen Kommunistinen Puolue|Suomen Kommunistisessa Puolueessa]] (SKP).
 
Sinervo kuului [[Vaasankatu|Helsingin Vaasankadulla]] kasvaneeseen perheeseen, jonka muihin sisaruksiin kuuluivat kansanedustaja [[Sylvi-Kyllikki Kilpi]] ja kirjailija [[Aira Sinervo]].
Rivi 5:
Sinervo kuului vuonna 1936 perustetun [[Kiila (yhdistys)|kulttuuriyhdistys Kiilan]] kantaviin voimiin alusta lähtien. Hänen lisäkseen Kiilan ydinryhmään kuuluivat [[Jarno Pennanen]], [[Arvo Turtiainen]], [[Viljo Kajava]] ja [[Otto Varhia]]. Varsinaisesti Kiilaan hyväksyttiin vain kirjailijat, mutta ryhmässä toimi aktiivisesti myös kriitikoita ja elokuvaohjaajia. Jo tunnustusta saaneista kirjailijoista Kiilaan liittyivät [[Katri Vala]] ja [[Pentti Haanpää]]. Sodan jälkeen Kiilan toiminta virisi nopeasti uudestaan, ja se jatkui aina 1970-luvulle saakka.
 
[[jatkosotaJatkosota|Jatkosodan]] aikana Sinervoa pidettiin vankeudessa, [[turvasäilö]]ssä poliittisen vakaumuksensa vuoksi. Hänen tunnetuimpiin runoihinsa kuuluva ''Natalia'' on tältä ajalta. SeMuista Sinervon poliittisista teksteistä muistetaan mm. SKP:n 30-vuotisjuhliin 1948 kirjoitettu ''Kivinen laulu'' sekä vuoden 1949 [[Kemin veritorstai]]n innoittamat ''Lintu mustasiipi lennä'' ja ''Sinä tiedät luokkasi lait''. Nämä ja monet muut hänen runonsa saivat uutta julkisuutta [[Kajlauluiksi Chydenius|Kajsävellettyinä Chydeniuksen]] sävellyksinävasemmistolaisen [[poliittinen laululiike|vasemmistolaisen poliittisen laululiikkeen]] nousun myötä 1970-luvun alussa.
 
Elvi Sinervo oli naimisissa lääkäri-kansanedustaja-lääkäripäätoimittaja [[Mauri Ryömä]]n (1911–19581911–1958) kanssa. Vuonna 1933 solmittu liitto päättyi, kun Ryömä saiRyömän surmansakuolemaan liikenneonnettomuudessa. Suomentaja [[Liisa Ryömä]] on Sinervon ja Mauri Ryömän tytär.
SKP:n toimintamuotoihin pettynyt Sinervo erotettiin puolueesta marraskuussa 1959, mutta hän piti itseään tämän jälkeenkin kommunistina ja jatkoi toimintaansa [[Rauhanpuolustajat]] -järjestössä.<ref>Veli-Pekka Leppänen: ''Ohranasta oppositioon; Kommunistit Helsingissä 1949–1951'', s. 751. KSL, Helsinki 1994.</ref>
 
Sinervolle myönnettiin [[Eino Leinon palkinto]] 1980 ja Mikael Agricola -palkinto vuonna 1973 [[Bertolt Brecht]]in näytelmän ''Teurastamojen Pyhä Johanna'' sekä [[Per Olov Enquist]]in romaanin ''Ihmeparantajan viides talvi'' suomennoksista.
Rivi 26 ⟶ 28:
* Rukkanen (runoja, 1957)
*{{Kirjaviite | Tekijä= Sinervo, Elvi| Nimeke= Pilvet: Runot 1941&ndash;1956| Julkaisija= Helsinki: Love Kirjat| Vuosi=1984 | Tunniste=ISBN 951-835-088-4}}
 
==Lähteet==
{{Viitteet}}
 
==Aiheesta muualla==