Ero sivun ”Tyroksiini” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Teveten (keskustelu | muokkaukset)
→‎Tyroksiinin tuotantoon vaikuttavia sairauksia: erotettu vajaa- ja liikatoiminta omiksi artikkeleikseen
Rivi 24:
==Tyroksiinin tuotantoon vaikuttavia sairauksia==
 
===*[[Kilpirauhasen vajaatoiminta===]]
 
===*[[Kilpirauhasen liikatoiminta===]]
Kilpirauhasen vajaatoiminta eli hypotyreoosi aiheuttaa elimistössä laaja-alaisia metabolisia ja entsymaattisia häiriöitä. Se on suhteellisen yleinen sairaus. Oikein diagnosoituna ja hoidettuna ennuste on hyvä ja tyroksiinilääkityksen kanssa voi elää täysin normaalia elämää. Vajaatoiminta on naisilla yleisempää kuin miehillä.
 
Keskeisiä oireita ovat väsymys, lisääntynyt unen tarve, palelu, painonnousu, turvotukset, ummetus, yleinen hidastuneisuus ja masennus. Hiukset saattavat muuttua kuiviksi ja ohuiksi, hiustenlähtö on tavallista. Ääni voi olla käheä ja naisilla madaltunut. Myös kuukautishäiriöt ovat naisilla tavallisia. Lapsilla kasvun hidastuminen voi olla keskeinen oire. Vajaatoiminta aiheuttaa myös lapsettomuutta ja lisää keskenmenon vaaraa. Tyroksiinin vajaatoiminnasta johtuvaa vajaaälyisyyttä ja lyhytkasvuisuutta kutsutaan [[kretinismi]]ksi.
 
Vajaatoiminta todetaan helposti verikokeesta, jossa tyypillisesti TSH-arvo on kohonnut ja T4V-arvo eli vapaa tyroksiini alentunut. Joskus harvoin on kyseessä aivolisäkeperäinen vajaatoiminta, jolloin sekä TSH että T4V ovat matalat. Vajaatoiminta voi olla myös piilevää, jolloin selviä oireita ei ole, mutta hormoniarvot eivät ole viitealueella.
 
Vajaatoimintaa hoidetaan tyroksiinilääkityksellä, jolla pyritään saamaan laboratorio-arvot normaalille alueelle. Toisinaan joudutaan annosta nostamaan jopa niin että TSH pienenee nollaan ja T4V kasvaa viitealueen ylärajan tuntumaan, jotta potilaan oireet katoaisivat.
 
Vajaatoiminta voi olla [[idiopaattinen|idiopaattista]] eli sen taustalta ei löydetä mitään selvää syytä. Yleisiä aiheuttajia ovat esimerkiksi kilpirauhasen krooninen tulehdus, leikkaus tai radiojodihoito (kilpirauhassyövän hoidon takia), synnynnäisesti puuttuva kilpirauhanen tai häiriö aivolisäkkeessä. Muut tulehdukset voivat myös aiheuttaa vajaatoimintaa, mutta se on tällöin usein ohimenevää. Vajaatoimintaa voivat aiheuttaa myös jotkin lääkkeet, kuten rytmihäiriölääke amiodaroni ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoitoon tarkoitettu litium. [[Beetasalpaaja]]t voivat pahentaa vajaatoimintaa.
 
===Kilpirauhasen liikatoiminta===
 
Kilpirauhasen liikatoiminta eli hypertyreoosi aiheuttaa elimistön aineenvaihdunnan liiallisen kiihtymisen. Liikatoiminta on vakavampi sairaus kuin vajaatoiminta, mutta hoitoennuste liikatoiminnassakin on hyvä.
 
Tyypillisiä oireita ovat mm. laihtuminen ja lisääntynyt ruokahalu, sydänoireet (nopea, epäsäännöllinen syke, tykytys), lisääntynyt hikoilu, lämmönsietokyvyn huononeminen, uupumus, lihasheikkous, käsien tärinä, hermostuneisuus, ahdistuneisuus, univaikeudet, ripuli, kuukautiskierron muutokset, silmäoireet (silmien pullistuminen ulospäin, näköhäiriöt).
 
Löydöksenä on yleensä matala TSH ja korkea T4V.
 
Liikatoimintaa voidaan hoitaa [[tyreostaatti|tyreostaateilla]], jotka estävät kilpirauhasen toimintaa. Hyväkuntoisilla potilailla voidaan käyttää radiojodihoitoa, jossa suun kautta nautittu radioaktiivinen jodi kerääntyy kilpirauhaseen heikentäen sitä. Jos kilpirauhanen on haittaavasti suurentunut tai muut hoidot eivät ole riittävän tehokkaita tai sopivia, voidaan tehdä kilpirauhasleikkaus. Liikatoiminnan oireita voidaan lievittää beetasalpaajalla.
 
Yleisin liikatoimintaa aiheuttava [[etiologia]] on [[Basedowin tauti]].
 
[[Luokka:Hormonit]]