Ero sivun ”Domenico Cimarosa” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kekkone (keskustelu | muokkaukset)
"valitettavasti" on pov
Rivi 6:
Cimarosan ura oopperasäveltäjänä alkoi vuonna 1772, kun hänen koominen oopperansa ''Le Stravaganze del Conte'' esitettiin Napolissa. Seuraavat kymmenen vuotta hän sävelsi ahkerasti lisää oopperoita, asuen Napolissa, [[Rooma]]ssa ja [[Firenze]]ssä. Vähitellen hänen maineensa kasvoi niin suureksi, että [[Venäjä]]n keisarinna [[Katariina II]] kutsui hänet vuonna 1787 [[Pietari (kaupunki)|Pietariin]] ja nimitti hänet hovisäveltäjäkseen. Cimarosa ei viihtynyt pohjoisen kylmässä ilmastossa, mutta sinnitteli silti Pietarissa neljän vuoden ajan, vuoteen 1791 asti.
 
Pietarin jälkeen Cimarosa asettui [[Wien]]iin, jossa hän sai arvokkaan nimityksen keisarilliseksi kapellimestariksi. Vuonna 1792 hän saavutti Wienissä suurimman menestyksensä koomisella oopperallaan ''Il matrimonio segreto'' (suomeksi "Salainen avioliitto"). Itävallan keisari [[Leopold II (keisari)|Leopold II]] viihtyi tuon oopperan ensi-illassa jopa niin hyvin, että hän vaati välittömästi uusintaesitystä. (Tämä on ehkä ainoa kerta oopperan historiassa, kun ooppera on esitetty kahdesti ensi-iltapäivänään{{lähde}}.) Valitettavasti keisariKeisari kuoli kolme viikkoa ensi-illan jälkeen, ja Cimarosa menetti näin tärkeimmän tukijansa Wienissä. Niinpä hän päätti palata takaisin synnyinseudulleen Napoliin, jossa hänelle oli tarjolla virka Napolin kuninkaan hoviurkurina.
 
Elämänsä kenties suurimman virhearvion Cimarosa teki vuonna [[1799]], kun hän lähti mukaan politiikkaan, tukien ranskalaisten miehittäjien perustamaa Napolin tasavaltaa. Kun ranskalaiset poistuivat ja vanhat vallanpitäjät palasivat, tuomittiin Cimarosa kuolemaan. Tuomio muutettiin kuitenkin maastakarkotukseksi, lähinnä siitä syystä, että valtaapitävän yläluokan keskuudessa oli yhä paljon Cimarosan musiikin ystäviä.