Ero sivun ”Lomonosov” versioiden välillä

:''{{Tämä artikkeli|käsittelee kaupunkia, Lomonosov on myös tiedemies [[Mihail Lomonosov]]in sukunimi}}''

[[Kuva:Spb_lomonosov.svg|thumb|Lomonosovin kaupunki Pietarin kartalla.]]

'''Lomonosov''' ({{k-ru|Ломоно́сов}}) on [[Pietari (kaupunki)|Pietariin]] kuuluva kaupunki [[Venäjä]]llä. Se sijaitsee [[Suomenlahti|Suomenlahden]] etelärannalla 40 kilometriä Pietarin keskustasta länteen. Hallinnollisesti Lomonosov on [[Pietarhovin piiri]]in kuuluva kunta (vuodesta 2003 lähtien, aikaisemmin se muodosti erillisen Lomonosovin piirin). Se on myös [[Leningradin alue]]en [[Lomonosovin piiri]]n hallinnollinen keskus, vaikka ei itse kuulu sen yhteyteen. Asukkaita on 37 800 henkeä (vuonna 2003).

 

==Kaupungin historiaa==

 

1700-luvun alussa [[Pietari I]] lahjoitti seudun [[ruhtinas]] Aleksandr Menšikoville, jonka aikana ryhdyttiin rakentamaan Oranienbaumin [[palatsi]]- ja puistoaluetta. Vuonna 1727 Oranienbaum siirtyi valtiolle, ja vuosina 1743–1761 se oli tulevan keisarin [[Pietari III (Venäjä)|Pietari III:n]] [[residenssi]]. Vuosina 1780–1796 ja 1802–1848 Oranienbaum oli Pietarin läänin samannimisen kihlakunnan keskus. Vuosina 1831–1917 sen palatsit toimivat suuriruhtinas Mihail Pavlovitšin ja hänen jälkeläistensä kesäasuntona. 1800-luvulla seudulle syntyi pietarilaisten huvila-asutusta. Ensimmäisen maailmansodan aikana kaupungissa oli suuri varuskunta, jonka kapina ratkaisi Venäjän [[helmikuun vallankumous|helmikuun vallankumouksen]] lopputuloksen. Vuonna 1918 Oranienbaumin palatsit muutettiin museoksi. [[Toinen maailmansota|Toisessa maailmansodan]] aikana [[Natsi-Saksa|saksalaiset]] etenivät Suomenlahdelle kaupungin itä- ja länsipuolitse, mutta [[Puna-armeija|neuvostojoukot]] pitivät hallussaan [[Oranienbaumin sillanpääasema]]n.

 

==Palatsi- ja puistoalue==

 

Oranienbaumin palatsi- ja puistoalueen vanhin rakennus on vuosina 1710–1727 rakennettu [[barokki]]tyylinen Suuri palatsi (arkkitehdit Giovanni Fontana, Gottfried Shadel), joka uudistettiin vuosina 1762–1780 ([[Antonio Rinaldi]]). Kaarevat käytävät yhdistävät päärakennuksen kahteen [[kupoli]]kattoiseen [[paviljonki]]in. Palatsin pääportaikko laskeutuu Alapuistoon, jonka keskellä on Suomenlahteen johtava kanava. 1750–1760-luvuilla syntyi Yläpuisto, jonne Rinaldi rakensi Pietari III:n palatsin (1758–1762) sekä [[Katariina II]]:n huvilakokonaisuuden, johon kuuluvat mm. Kiinalainen palatsi (1762–1768) ja [[rokokoo]]tyylinen Mäenlaskupaviljonki (1762–1774).<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Sankt-Peterburg. Petrograd. Leningrad: entsiklopeditšeski spravočnik | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Bolšaja Rossijskaja Entsiklopedija | Vuosi = 1992 | Sivu = 353 | Tunniste = ISBN 5-85270-037-1}}</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Goroda Rossii: entsiklopedija | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Bolšaja Rossijskaja Entsiklopedija | Vuosi = 1994 | Sivu = 242–243 | Tunniste = ISBN 5-85270-026-6}}</ref>