Ero sivun ”Kesäranta” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
p →Historia: typo ja pilkut |
||
Rivi 18:
==Historia==
Arkkitehti Frans Ludvig Calonius suunnitteli ja rakennutti Kesärannan kesähuvilakseen vuonna [[1873]]. Huvila sijaitsi valmistuessaan Helsingin kaupungin rajojen ulkopuolella, ja oli osa [[Meilahti|Meilahden]] huvila-aluetta, jonne monet varakkaat helsinkiläiset rakennuttivat kesähuvilansa 1800-luvun loppupuolella. Vuonna [[1887]] Kesäranta siirtyi [[Suomen Pankki|Suomen Pankin]] kassanhoitajan Carl Robert Ignatiuksen omistukseen.
Vuonna [[1904]] [[Venäjän keisarikunta|valtio]] osti Kesärannan ja siitä tehtiin [[Suomen kenraalikuvernööri]]n virka-asunto. Sen ensimmäinen käyttäjä oli [[Nikolai Bobrikov]], joka tosin ehti asua Kesärannassa vain hetken aikaa, sillä hänet ammuttiin samana kesänä. Bobrikovin seuraajat [[Ivan Obolenski]], [[Nikolai Nikolajevitš Gerhard]], [[Vladimir Aleksandrovitš von Boeckmann]] ja [[Franz Albert Aleksandrovitš Seyn]] asuivat kukin vuorollaan Kesärannassa. [[Suomen sisällissota|Sisällissodan]] jälkeen talossa asui [[Saksan Itämeren divisioona]]n komentaja [[Rüdiger von der Goltz]] ja myöhemmin valtionhoitaja [[Carl Gustaf Emil Mannerheim]]. Itsenäistymisen jälkeisinä vuosina rakennus kuitenkin vakiintui nopeasti pääministerin virka-asunnoksi.
| |||