Ero sivun ”Jarrutuskeskustelu” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Suomessa: - Toinen välitallennus... |
Lisää... |
||
Rivi 6:
Suomen eduskunnan historiassa mittavaa jarrutuskeskustelua on käytetty muutaman kerran, toisinaan menestyksekkäästi.
Joulukuussa 1920 [[SDP|sosiaalidemokraattien]] eduskuntaryhmä jumiutti valtion seuraavan vuoden budjetin käsittelyn viime metreillä saadakseen huomiota [[Suomen sisällissota|sisällissodan]] punavankien armahtamiskysymykselle. Jarrutuskeskustelua jatkettiin 17.–19. joulukuuta perjantai-illasta sunnuntaiaamuun ympäri vuorokauden. Jarrutus lopetettiin, kun asialle oli saatu tarpeeksi huomiota.<ref>Honka-Hallila, s. 261–262.</ref>
Tammikuussa 1935 pidetyillä [[Suomen valtiopäivät#Ylimääräiset valtiopäivät|ylimääräisillä valtiopäivillä]] oli tarkoitus säätää laki [[Helsingin yliopisto]]n suomen- ja ruotsinkielisten professuurien määrästä. Ruotsinkielistä opetusta vastustaneet ns. aitosuomalaisen rintaman puolueiden ([[kokoomus]], [[maalaisliitto]] ja [[IKL]]) kansanedustajat estivät hallituksen esityksen käsittelyn yhdeksän päivää kestäneellä jarrutuskeskustelulla. Presidentti Svinhufvud määräsi lopulta valtiopäivät päätettäviksi.
Kesäkuun lopussa 1957 [[SKDL]]:n eduskuntaryhmä esti [[lapsilisä|lapsilisien]] tilapäisen leikkauksen jarruttamalla hallituksen lakiesityksen käsittelyä, kunnes se vanheni heinäkuun alkaessa (jolloin lapsilisät maksettiin).<ref>Honka-Hallila, s. 262.</ref>
Maaliskuussa 1970 oikeisto-oppositio ([[kokoomus]] ja [[liberaalit]]) onnistui kaatamaan hallituksen esityksen yliopiston hallinnonuudistuksesta – eli ns. [[Mies ja ääni]] -periaatteen käyttöönotosta yliopiston hallinnossa – jarruttamalla lain käsittelyä seitsemän päivää, kunnes valtiopäivät oli lopetettava tulevien eduskuntavaalien vuoksi. Hallinnonuudistusta vastustaneet professorit tehtailivat maratonpuheita kansanedustajille. Jarrutus kesti seitsemän päivää Lakiesitys raukesi vaalien myötä, eikä yhtäläiseen äänioikeutta saatu koskaan Suomen yliopistoihin.<ref>Honka-hallila, s. 262–263.</ref> Jarrutuskeskustelun menestystä auttoi eduskunnan puhemies [[V. J. Sukselainen|V. J. Sukselaisen]] myötämielisyys, sillä hän ei pakottanut jarruttajia puhumaan yötä myöten tai viikkonloppuna.
viimeksi vuonna 1994, kun joukko [[Euroskeptismi|EU-skeptisiä]] kansanedustajia [[Paavo Väyrynen|Paavo Väyrysen johdolla]] viivästytti päätöstä Suomen liittymisestä [[Euroopan Unioni]]in ratkaisevasti siten, että [[Ruotsi]]n kansanäänestys EU-jäsenyydestä pidettiin ennen Suomen päätöstä. [[Hallitus|Hallituksen]] tarkoituksena oli, että Suomi päättäisi asiasta ennen Ruotsin kansanäänestystä.
| |||