Ero sivun ”Jarrutuskeskustelu” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Vähän jarrutuksen kotimaista historiaa... (lisää tulee vielä) |
→Suomessa: - Toinen välitallennus... |
||
Rivi 6:
Suomen eduskunnan historiassa mittavaa jarrutuskeskustelua on käytetty muutaman kerran, toisinaan menestyksekkäästi.
Joulukuussa 1920 sosiaalidemokraattien eduskuntaryhmä jumiutti valtion seuraavan vuoden budjetin käsittelyn viime metreillä saadakseen huomiota [[Suomen sisällissota|sisällissodan]] punavankien armahtamiskysymykselle. Jarrutuskeskustelua jatkettiin 17.–19. joulukuuta perjantai-illasta sunnuntaiaamuun ympäri vuorokauden. Jarrutus lopetettiin, kun asialle oli saatu tarpeeksi huomiota.<ref>Honka-Hallila, s. 261–262.</ref>
Tammikuussa 1935 pidetyillä [[Suomen valtiopäivät#Ylimääräiset valtiopäivät|ylimääräisillä valtiopäivillä]] oli tarkoitus säätää laki [[Helsingin yliopisto]]n suomen- ja ruotsinkielisten professuurien määrästä. Ruotsinkielistä opetusta vastustaneet ns. aitosuomalaisen rintaman puolueiden kansanedustajat estivät hallituksen esityksen käsittelyn yhdeksän päivää kestäneellä jarrutuskeskustelulla. Presidentti Svinhufvud määräsi lopulta valtiopäivät päätettäviksi.
Kesäkuun lopussa 1957 SKDL:n eduskuntaryhmä esti [[lapsilisä|lapsilisien]] tilapäisen leikkauksen jarruttamalla hallituksen lakiesityksen käsittelyä, kunnes se vanheni heinäkuun alkaessa (jolloin lapsilisät maksettiin).<ref>Honka-Hallila, s. 262.</ref>
viimeksi vuonna 1994, kun joukko [[Euroskeptismi|EU-skeptisiä]] kansanedustajia [[Paavo Väyrynen|Paavo Väyrysen johdolla]] viivästytti päätöstä Suomen liittymisestä [[Euroopan Unioni]]in ratkaisevasti siten, että [[Ruotsi]]n kansanäänestys EU-jäsenyydestä pidettiin ennen Suomen päätöstä. [[Hallitus|Hallituksen]] tarkoituksena oli, että Suomi päättäisi asiasta ennen Ruotsin kansanäänestystä.
| |||