Kaikki julkiset lokit
Tämä on yhdistetty lokien näyttö. Voit rajoittaa listaa valitsemalla lokityypin, käyttäjän tai sivun johon muutos on kohdistunut. Jälkimmäiset ovat kirjainkokoherkkiä.
- 26. lokakuuta 2022 kello 22.36 88.114.10.184 keskustelu loi sivun Mswazi II (Ak: Ohjaus sivulle Mswati II) Merkkaus: Uusi ohjaussivu
- 26. lokakuuta 2022 kello 14.18 88.114.10.184 keskustelu loi sivun Mswati II (Ak: Uusi sivu: '''Mswati II''' (voidaan kirjoittaa myös '''Mswazi II''') oli eteläisen Afrikan kuningas ja nykyisin swazeina tunnettu kansa on nimetty hänen mukaansa. Mswati II oli Sobhuza I:n ja tämän vaimon Thandilen poika. Hän syntyi lähellä Manzinia nykyisen Swazimaan alueella. Hän peri kuninkuuden isältään 1830- ja 1840-lukujen taitteessa, mutta virallisesti hänestä tuli kuningas ympärileikkauksen jälkeen vuonna 1845. Kuninkaana Mswati II joutui vastaamaan buurien inv...)
- 25. lokakuuta 2022 kello 14.06 88.114.10.184 keskustelu loi sivun Finschhafen (Ak: Uusi sivu: '''Finschhafen''' on satamakaupunki Papua-Uudessa-Guineassa. Kaupunki sijaitsee Huonin niemimaan kärjessä. Vuosina 1873–1874 Brittiläinen kapteeni John Moresby kartoitti aluetta, johon tuli sittemmin Finschhafenin satama. Finschhafenin kaupunki on kuitenkin nimetty saksalaisen tutkimusmatkailijan Otto Finschin mukaan. Saksa valloitti kaupungin vuonna 1894 ja sen jälkeen kaupunki toimi saksalaisten siirtomaahallinnon pääkaupunkina, kunnes alueella esiintyneiden tarttu...)
- 25. lokakuuta 2022 kello 12.31 88.114.10.184 keskustelu loi sivun Qonce (Ak: Ohjaus sivulle King William’s Town) Merkkaus: Uusi ohjaussivu
- 25. lokakuuta 2022 kello 11.51 88.114.10.184 keskustelu loi sivun Kalifornianhevoskastanja (Ak: Uusi sivu: '''Kalifornianhevoskastanja''' (''Aesculus californica'') on saippuamarjakasvien (Sapindaceae) heimoon, hevoskastanjoiden (''Aesculus'') sukuun kuuluva kasvilaji. Se voi kasvaa joko suureksi pensaaksi tai pieneksi puuksi. Luonnossa laji kasvaa pensasmaisena yleensä noin 4,5 metriä korkeaksi ja puumaisena noin 9 metriä korkeaksi. Lajia kasvatetaan myös koristekasvina. Kalifornianhevoskastanjan runko on yleensä lyhyt ja rungon kuori on sileä ja hopeanharmaa. Laji on kaus...) Merkkaus: seulottavat
- 24. lokakuuta 2022 kello 15.08 88.114.10.184 keskustelu loi sivun Long Island (Papua-Uusi-Guinea) (Ak: Ohjaus sivulle Arop) Merkkaus: Uusi ohjaussivu
- 24. lokakuuta 2022 kello 15.07 88.114.10.184 keskustelu loi sivun Ahrup (Ak: Ohjaus sivulle Arop) Merkkaus: Uusi ohjaussivu
- 24. lokakuuta 2022 kello 14.49 88.114.10.184 keskustelu loi sivun Arop (Ak: Uusi sivu: '''Arop''' tai '''Ahrup''' (paikallisten kielillä '''Pono''', englanniksi '''Long Island''') on tuliperäinen saari Papua-Uudessa-Guineassa. Se sijaitsee noin 130 km Madangista itään ja noin 65 km Saidorista koilliseen. Saaren kokonaispinta-ala on noin 328 km2. Saarella asuu noin 900 asukasta ja he asuvat pääasiassa saaren viidessä suurimmassa asutuskeskuksessa Bokissa, Kautissa, Malalassa, Poin Kiaussa ja Matapunissa. Dampier antoi saarelle sen englanninkielisen nimen...)
- 24. lokakuuta 2022 kello 13.20 88.114.10.184 keskustelu loi sivun Sakar (Ak: Ohjaus sivulle Sakarsaari) Merkkaus: Uusi ohjaussivu
- 24. lokakuuta 2022 kello 13.01 88.114.10.184 keskustelu loi sivun Siassin saaristo (Ak: Uusi sivu: '''Siassin saaristo''' on pienistä ja matalista korallisaarista koostuva saariryhmä Papua-Uudessa-Guineassa. Saaret sijaitsevat Umboin saaren kaakkoiskärjen ympäristössä. Saaristoon kuuluu yhteensä 18 saarta, joista kuusi on asuttuja. Siassin saariston saarista suurimpia ovat Tuam ja Malai, jotka ovat pinta-alaltaan noin 0,8 km2. Tuam sijaitsee 9 km päässä Umboista ja kohoaa korkeimmillaan 76 metriä merenpinnan yläpuolelle. Malai sijaitsee puolestaan 14 km pääs...)
- 24. lokakuuta 2022 kello 12.34 88.114.10.184 keskustelu loi sivun Umboi (Ak: Ohjaus sivulle Umboisaari) Merkkaus: Uusi ohjaussivu
- 24. lokakuuta 2022 kello 12.21 88.114.10.184 keskustelu loi sivun Vitiazinsalmi (Ak: Uusi sivu: '''Vitiazinsalmi''' on salmi Papua-Uudessa-Guineassa Uuden-Guinean saaren ja Bismarckinsaarten läntisten saarten välissä. Salmi kattaa noin 800 neliökilometrin alueen ja sen ympäristössä on useita pieniä saaria. Saarista suurin on Umboi ja sen kaakkoispuolella on pienistä korallisaarista koostuva Siassin saaristo.)
- 24. lokakuuta 2022 kello 10.41 88.114.10.184 keskustelu loi sivun Huonin niemimaa (Ak: Uusi sivu: '''Huonin niemimaa''' on pienehkö, itään päin suuntautuva niemimaa Papua-Uudessa-Guineassa. Huonin niemimaa sijaitsee Uuden-Guinean saaren koillisosassa ja on tyveltään noin 89 km leveä. Niemimaan pohjoispuolella on Vitiazinsalmi, itäpuolella Salomoninmeri ja eteläpuolella Huoninlahti. Lännessä niemimaa rajautuu Markham-jokeen. Huonin niemimaan alue kohoaa korkeimmillaan yli 4000 metriä merenpinnan yläpuolelle ja pääosa niemimaan alueesta on tiheää metsää...)
- 11. lokakuuta 2022 kello 14.36 88.114.10.184 keskustelu loi sivun Acer pseudosieboldianum subsp. takesimense (Ak: Ohjaus sivulle Dodonginvaahtera) Merkkaus: Uusi ohjaussivu
- 11. lokakuuta 2022 kello 14.35 88.114.10.184 keskustelu loi sivun Acer pseudosieboldianum ssp. takesimense (Ak: Ohjaus sivulle Dodonginvaahtera) Merkkaus: Uusi ohjaussivu
- 11. lokakuuta 2022 kello 14.35 88.114.10.184 keskustelu loi sivun Acer takesimense (Ak: Ohjaus sivulle Dodonginvaahtera) Merkkaus: Uusi ohjaussivu
- 11. lokakuuta 2022 kello 14.33 88.114.10.184 keskustelu loi sivun Ullŭng (Ak: Ohjaus sivulle Ulleung) Merkkaus: Uusi ohjaussivu
- 11. lokakuuta 2022 kello 14.03 88.114.10.184 keskustelu loi sivun Dodonginvaahtera (Ak: Uusi sivu: '''Dodonginvaahtera''' (''Acer takesimense'', syn. ''Acer pseudosieboldianum'' ssp. ''takesimense'') on vaahteroiden (''Acer'') sukuun kuuluva kasvilaji. Laji kuvattiin vuonna 1918 omana lajinaan, mutta sittemmin laji on yhdistetty koreanvaahteran (''Acer pseudosieboldianum'') kanssa samaksi lajiksi kasvien flavonoidikemian perusteella. Toisaalta tehdyt flavoinoidikemian tutkimukset eivät olleet aivan ongelmattomia, sillä dodonginvaahterasta ei ollut saatavilla materiaalia...)
- 11. lokakuuta 2022 kello 09.37 88.114.10.184 keskustelu loi sivun Brachystegia tamarindoides subsp. microphylla (Ak: Ohjaus sivulle Kunnasleimupuu) Merkkaus: Uusi ohjaussivu
- 11. lokakuuta 2022 kello 09.37 88.114.10.184 keskustelu loi sivun Brachystegia tamarindoides ssp. microphylla (Ak: Ohjaus sivulle Kunnasleimupuu) Merkkaus: Uusi ohjaussivu
- 11. lokakuuta 2022 kello 09.36 88.114.10.184 keskustelu loi sivun Brachystegia microphylla (Ak: Ohjaus sivulle Kunnasleimupuu) Merkkaus: Uusi ohjaussivu
- 11. lokakuuta 2022 kello 09.26 88.114.10.184 keskustelu loi sivun Kunnasleimupuu (Ak: Uusi sivu: '''Kunnasleimupuu''' (''Brachystegia microphylla'') on hernekasvien (Fabaceae) heimoon, leimupuiden (''Brachystegia'') sukuun kuuluva kasvilaji. Se on kausivihanta puu, joka voi kasvaa 6–12 metriä korkeaksi. Puun latvus on muodoltaan laakea. Rungon kuori on sileää ja harmaata, joskin sieltä täältä ulkokuoren alta voi näkyä harmaanruskea sisäkuori. Kunnasleimupuun lehdet ovat monilehdykkäisiä, ja niissä on 25–72 paria lehdyköitä, joista keskimmäiset ovat s...)
- 8. lokakuuta 2022 kello 23.46 88.114.10.184 keskustelu loi sivun Rumphi (Ak: Uusi sivu: '''Rumphi''' (voidaan kirjoittaa myös '''Rumpi''') on kaupunki Malawin pohjoisosissa. Kaupunki sijaitsee Rumphi-joen varrella, lähellä Rumphi-joen ja Etelä Rukuru -joen risteyskohdassa. Malawin Pohjoisen alueen pääkaupunki ja koko Malawin kolmanneksi suurin kaupunki Mzuzu sijaitsee Rumphista kaakkoon. Rumphissa viljellään runsaasti kahvia, mutta muuten alueen maatalous on lähinnä pienviljelyä. Rumphin lähellä sijaitsee kaksi kansallispuistoa.)
- 7. lokakuuta 2022 kello 19.29 88.114.10.184 keskustelu loi sivun Isoberlinia angolensis (Ak: Ohjaus sivulle Angolanmutobo) Merkkaus: Uusi ohjaussivu
- 7. lokakuuta 2022 kello 19.21 88.114.10.184 keskustelu loi sivun Angolanmutobo (Ak: Uusi sivu: '''Angolanmutobo''' (''Isoberlinia angolensis'') on hernekasvien (Fabaceae) heimoon, mutobojen (''Isoberlinia'') sukuun kuuluva kasvilaji. Se on kausivihanta pensas tai puu, jolla pyöreä ja laakea latvus. Angolanmutobo kasvaa tavallisesti 1–12 metriä korkeaksi. Suuremmissa puumaisissa yksilöissä runko voi olla oksaton 5–7 metrin korkeuteen asti ja rungon halkaisija voi olla noin 0,5–1 metriä. Toisinaan angolanmutobo jää vain noin 20–40 cm korkeaksi pensaaksi....)
- 7. lokakuuta 2022 kello 11.57 88.114.10.184 keskustelu loi sivun Mpikan piiri (Ak: Uusi sivu: '''Mpikan piiri''' on yksi Sambian Muchingan maakunnan kahdeksasta piiristä. Aiemmin piiri oli yksi Sambian suurimmista piireistä (noin 41000km2), mutta vuonna 2017 siitä erotettiin Lavushimandan ja Kanchibiyan piirit, minkä myötä Mpikan piirin pinta-ala on nykyisin 17167 km2. Mpikan piirin rajanaapureita ovat Lavushimandan piiri etelässä, Shiwang'andun piiri pohjoisessa, Kanchibiyan piiri koillisessa ja Chaman piiri luoteessa sekä Itäisen maakunnan puolella sijaits...)
- 6. lokakuuta 2022 kello 16.38 88.114.10.184 keskustelu loi sivun Malombejärvi (Ak: Uusi sivu: '''Malombejärvi''' on järvi eteläisessä Malawissa. Järven pinta-ala on noin 420 km2 ja syvyys 2–2,5 metriä. Pohjoisessa olevasta Malawijärvestä tuleva Shire-joki laskee Malombejärveen sen pohjoisrannalla ja joki jatkaa eteenpäin järven etelärannalta. Järven suoperäisillä rannoilla kasvatetaan kuivan kauden aikaan riisiä ja maissia. Järvellä myös kalastetaan kalaa myyntiin.)
- 6. lokakuuta 2022 kello 15.15 88.114.10.184 keskustelu loi sivun Mangochi (Ak: Uusi sivu: '''Mangochi''' (aiemmalta nimeltään '''Fort Johnston''') on kaupunki Malawin eteläosissa. Kaupunki sijaitsee Shire-joen suulla, Malawijärven rannalla. Kaupungin ympäristöt ovat pääasiassa yao-heimon asuinalueita. Kaupungin perusti Harry Johnston 1890-luvulla brittien siirtokuntien suojapaikaksi. Paikka kehittyi sittemmin maatalouskeskukseksi ja siellä on myös vesiliikennetekniikkaan keskittyviä kauppoja. Alueella myyntiin viljeltäviä tuotteita ovat tupakka, puuv...)
- 6. lokakuuta 2022 kello 13.31 88.114.10.184 keskustelu loi sivun Carex salina (Ak: Ohjaus sivulle Ruijansara) Merkkaus: Uusi ohjaussivu
- 6. lokakuuta 2022 kello 13.23 88.114.10.184 keskustelu loi sivun Ruijansara (Ak: Uusi sivu: '''Ruijansara''' (''Carex salina'') on sarojen sukuun kuuluva kasvilaji. Sen on tulkittu muodostuneen vihnesaran (''Carex paleacea'') ja jäämerensaran (''Carex subspathacea'') risteymänä tai risteytymällä edelleen uudestaan jommankumman kantalajinsa kanssa. Ruijansara voi kuitenkin risteytyä edelleen kantalajiensa tai muiden saralajien kanssa muodostaen erilaisia risteymiä. Risteymiä tunnetaan vesisaran (''Carex aquatilis''), tunturisaran (''Carex bigelowii'') ja suo...)
- 6. lokakuuta 2022 kello 10.34 88.114.10.184 keskustelu loi sivun Amurinjasmike (Ak: Uusi sivu: '''Amurinjasmike''' (''Philadelphus tenuifolius'') on hortensiakasvien (Hydrangeaceae) heimoon, jasmikkeiden (''Philadelphus'') sukuun kuuluva kasvilaji. Siitä voidaan erottaa kaksi muunnosta: ''Philadelphus tenuifolius'' var. ''tenuifolius'' ja ''Philadelphus tenuifolius'' var. ''latipetalus''. Amurinjasmike on pensas, joka voi kasvaa 1–3 metriä korkeaksi. Lehdet ovat lyhytruotisia ja lehtilavat ovat muodoltaan soikeita, saha- tai hammaslaitaisia, 3–11 cm pitkiä ja 2...)
- 5. lokakuuta 2022 kello 17.29 88.114.10.184 keskustelu loi sivun Thomas Robertson Sim (Ak: Uusi sivu: '''Thomas Robertson Sim''' (1858-1938) oli skotlantilaissyntyinen kasvi- ja metsätieteilijä. Sim syntyi maanviljelijänä, kasvien kerääjänä sekä sammaltutkijana toimineen John Simin ja hänen vaimonsa Isabella Robertsonin perheeseen. Thomas opiskeli synnyinkaupungissaan Aberdeenissa ja suoritti jonkin verran kasvitieteen opintoja Marischal Collegessa, mutta suurelta osin hän oli itse oppinut. Vuonna 1874 Sim työskenteli puutarhuriharjoittelijana Royal Horticultur...)
- 5. lokakuuta 2022 kello 11.53 88.114.10.184 keskustelu loi sivun John Sim (Ak: Uusi sivu: '''John Sim''' (1824–1901) oli skotlantilainen kasvitieteilijä, joka oli kiinnostunut erityisesti maksasammalista. Sim syntyi Aberdeenissa Skotlannissa James Simin ja Agnes Craigheadin perheeseen. John oli vanhempiensa toinen lapsi ja hänellä oli isosisko Margaret sekä pikkuveljet Thomas ja James. Vuonna 1857 John Sim avioitui Isabella Thomson Robertsonin kanssa Aberdeenshiressa. Vuonna 1861 he asettuivat aiemmin Johnin vanhempien omistamalle maa-alueelle Aberdeenissa...)
- 3. lokakuuta 2022 kello 22.39 88.114.10.184 keskustelu loi sivun Malus spectabilis (Ak: Ohjaus sivulle Kiinanomenapuu) Merkkaus: Uusi ohjaussivu
- 3. lokakuuta 2022 kello 22.29 88.114.10.184 keskustelu loi sivun Kiinanomenapuu (Ak: Uusi sivu: '''Kiinanomenapuu''' (''Malus spectabilis'') on ruusukasvien (Rosaceae) heimoon, omenapuiden (''Malus'') sukuun kuuluva kasvilaji. Kiinanomenapuu voi kasvaa kahdeksan metriä korkeaksi puuksi. Sen lehdet ovat ruodillisia ja lehtiruodit ovat 1,5–2 cm pitkiä. Lehtilavat ovat soikeita, sahalaitaisia, 5–8 cm pitkiä ja 2–3 cm leveitä. Kukintona on neljästä kuuteen kukkaa sisältävä huiskilo, joka on lähes sarjamainen. Kukkaperät ovat 2–3 cm pitkiä ja kukat ovat...)
- 3. lokakuuta 2022 kello 17.19 88.114.10.184 keskustelu loi sivun Malus hupehensis (Ak: Ohjaus sivulle Hupeinomenapuu) Merkkaus: Uusi ohjaussivu
- 3. lokakuuta 2022 kello 17.19 88.114.10.184 keskustelu loi sivun Hubeinomenapuu (Ak: Ohjaus sivulle Hupeinomenapuu) Merkkaus: Uusi ohjaussivu
- 3. lokakuuta 2022 kello 17.04 88.114.10.184 keskustelu loi sivun Hupeinomenapuu (Ak: Uusi sivu: '''Hupeinomenapuu''' (''Malus hupeiensis'') on ruusukasvien (Rosaceae) heimoon, omenapuiden (''Malus'') sukuun kuuluva kasvilaji. Hupeinomenapuu voi kasvaa kahdeksan metriä korkeaksi puuksi. Silmut ovat tummanpurppuranvärisiä. Lehtien korvakkeet ovat 5–6 mm pitkiä ja muodoltaan tasasoukkia tai suikeita sekä teräväkärkisiä. Lehdet ovat ruodillisia ja lehtiruodit ovat 1–3 cm pitkiä. Lehtilavat ovat soikeita, sahalaitaisia, 5–10 cm pitkiä ja 2,5–4 cm leveitä...)
- 3. lokakuuta 2022 kello 16.24 88.114.10.184 keskustelu loi sivun Norman Loftus Bor (Ak: Ohjaus sivulle Norman Bor) Merkkaus: Uusi ohjaussivu
- 3. lokakuuta 2022 kello 16.02 88.114.10.184 keskustelu loi sivun Norman Bor (Ak: Uusi sivu: '''Norman Loftus Bor''' (1893–1972) oli Britteinsaarilta kotoisin oleva, mutta paljolti Intiassa vaikuttanut kasvitieteilijä ja virkamies. Bor toimi metsänvartijana, virkamiehenä sekä tutkijana ja hänet tunnetaan luultavasti parhaiten työstään heinien taksonomian parissa. Bor valmistui filosofian maisteriksi Dublinin yliopistossa, mutta myöhemmin hän suoritti myös metsätieteiden kursseja. Syyskuusta 1914 marraskuulle 1919 Bor palveli ensimmäisessä maailmansod...) Merkkaus: seulottavat
- 3. lokakuuta 2022 kello 12.17 88.114.10.184 keskustelu loi sivun Johann David Schoepff (Ak: Ohjaus sivulle Johann David Schöpf) Merkkaus: Uusi ohjaussivu
- 3. lokakuuta 2022 kello 12.16 88.114.10.184 keskustelu loi sivun Johann David Schoepf (Ak: Ohjaus sivulle Johann David Schöpf) Merkkaus: Uusi ohjaussivu
- 3. lokakuuta 2022 kello 12.01 88.114.10.184 keskustelu loi sivun Johann David Schöpf (Ak: Uusi sivu: '''Johann David Schöpf''' (1752–1800) oli saksalainen lääkäri ja luonnontieteilijä. Schöpf syntyi Wunsiedelissä Saksassa ja hän oli varakkaan kauppiaan poika. Schöpf opiskeli 1767–1770 Hofissa, minkä jälkeen hän kirjautui sisään Erlangenin yliopistoon. Siellä hän opiskeli lääketiedettä ja luonnontieteitä ja valmistui vuonna 1773. Lääketieteen tohtoriksi hän valmistui vuonna 1776 ja heti tämän jälkeen hän avasi oman lääkärin vastaanottonsa An...)
- 3. lokakuuta 2022 kello 01.10 88.114.10.184 keskustelu loi sivun Henry Melchior Muhlenberg (Ak: Ohjaus sivulle Heinrich Melchior Mühlenberg) Merkkaus: Uusi ohjaussivu
- 3. lokakuuta 2022 kello 01.09 88.114.10.184 keskustelu loi sivun Henry Melchior Mühlenberg (Ak: Ohjaus sivulle Heinrich Melchior Mühlenberg) Merkkaus: Uusi ohjaussivu
- 3. lokakuuta 2022 kello 01.09 88.114.10.184 keskustelu loi sivun Heinrich Melchior Muhlenberg (Ak: Ohjaus sivulle Heinrich Melchior Mühlenberg) Merkkaus: Uusi ohjaussivu
- 3. lokakuuta 2022 kello 00.56 88.114.10.184 keskustelu loi sivun Heinrich Melchior Mühlenberg (Ak: Uusi sivu: '''Heinrich Melchior Mühlenberg''' tai '''Muhlenberg''' (1711–1787) oli Saksassa syntynyt, mutta sittemmin Yhdysvalloissa vaikuttanut luterilainen pappi ja virkamies. Mühlenberg syntyi Einbeckissä, Saksassa. Yliopisto-opintonsa hän suoritti Göttingenin yliopistossa ja tuolloin hän koki myös uskonnollisen heräämisensä. Mühlenberg toimi vähän aikaa Hallessa opettajana, ja tuona aikana hänestä tuli harras pietisti ja hän pyrki lähetyssaarnaajaksi Intiaan. My...)
- 1. lokakuuta 2022 kello 22.58 88.114.10.184 keskustelu loi sivun Phyllanthus myrtifolius (Ak: Ohjaus sivulle Myrttilaipikka) Merkkaus: Uusi ohjaussivu
- 1. lokakuuta 2022 kello 22.51 88.114.10.184 keskustelu loi sivun Myrttilaipikka (Ak: Uusi sivu: '''Myrttilaipikka''' (''Phyllanthus myrtifolius'') on laipikkakasvien (Phyllanthaceae) heimoon kuuluva kasvilaji. Se on noin puoli metriä korkeaksi kasvava pensas. Lehdet ovat 1,2–1,6 cm pitkiä ja 0,35–0,45 cm leveitä. Lehtiasento on vuorottainen. Kukat sijaitsevat ryhminä lehtihangoissa. Kukat roikkuvat ohuiden, punaisten kukkaperien päissä ja ovat muodoltaan maljamaisia. Hedelmät ovat noin 2 mm pitkiä ja 3 mm leveitä kotia. Myrttilaipikkaa käytetään koriste...)