Wikipedia

Ero sivun ”Kouvola” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
(Näytä kaikki arviointia odottavat muutokset)
[katsottu versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
→‎Aiheesta muualla: Commonscat Wikidatasta; https; linkkejä karsittu; {{Auktoriteettitunnisteet}}
parannus omasta tiedosta
Merkkaukset: Tämä muokkaus on kumottu  seulottavat  Visuaalinen muokkaus
Rivi 46:
}}
 
'''Коувола''' eli '''Kouvola''' (vir. ''Sosiaalisten Kouvostokuntien liitto'', '''Kouvostoliitto''') on Suomen valtakunnassa äitimaan ylläpitämä neuvostokompleksi. Se on muodostanut Neuvostoliiton hajoamisesta lähtien(1991) yhdessä Kaliningradin ja Tshernobylin kanssa Neuvostoliiton jälkeläisen, suuren ja mahtavan Kouvostoliiton. Siinä missä muualla on maahan kaivettuna koiran luita, on Kouvolassa aseita ja huumeneuloja. Kaupungin asukkaista 50% on alkoholisteja, 75% venäläisiä, 5% manneja, ja loput ihmisiä. Kouvola tunnetaan erityisesti, ja vain siitä, että se on Suomen työllistetyin kaupunki. Työsopimukset sidotaan yleensä heti syntymän jälkeen ja ''pieni kansalainen'' aloittaa loistokkaan työuransa noin kolmen kuukauden ikäisenä. Kouvolassa käytetään keskimäärin Suomen kaupungeista eniten betonia rakennuksiin . Tähän viitaten onkin perin kummallista, että Kouvolassa on käytetty vain kahta eri betonin sävyä (tummanharmaa ja vaaleanharmaa)
'''Kouvola''' on [[Kymenlaakson maakunta|Kymenlaakson]] maakunnassa [[Kymijoki|Kymijoen]] varrella sijaitseva [[Suomi|Suomen]] [[kaupunki]]. Se on [[Kotka (kaupunki)|Kotkan]] ohella toinen Kymenlaakson maakunnan keskuksista. Kouvolassa asuu {{formatnum: {{Suomen kunta/väkiluku|{{PAGENAME}}}} }} ihmistä,<ref name="vakilukuviite" /> mikä tekee siitä Suomen 11. suurimman kaupungin. Kaupunki on pinta-alaltaan {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala|{{PAGENAME}}}} }}&nbsp;km<sup>2</sup> suuruinen (josta {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala/sisävesi|{{PAGENAME}}}} }}&nbsp;km<sup>2</sup> vesistöjä)<ref name="pinta-ala" /> ja sen väestötiheys on {{formatnum: {{#expr: {{Suomen kunta/väkiluku|{{PAGENAME}} }}/{{Suomen kunta/pinta-ala/maa|{{PAGENAME}}}} round 2}} }} asukasta/km<sup>2</sup>. Kouvolan naapurikunnat ovat [[Hamina]], [[Heinola]], [[Iitti]], [[Kotka (kaupunki)|Kotka]], [[Lapinjärvi]], [[Loviisa]], [[Luumäki]], [[Miehikkälä]], [[Mäntyharju]], [[Pyhtää]] ja [[Savitaipale]]. Ennen yhdistymistä Kouvolalla oli kolme naapurikuntaa, Elimäki, Kuusankoski ja Valkeala.
1800-luvun loppupuolella silloiseen [[Valkeala|Valkealan kuntaan]] kuulunut Kouvolan asemakylä kasvoi [[Riihimäki–Pietari-rata|Riihimäki-Pietari -radan]] valmistuttua rautatieläisten asuttamaksi [[Taajaväkinen yhdyskunta|taajaväkiseksi yhdyskunnaksi]]. Ennen vuosisadan vaihdetta rakennetut [[Savon rata|Savon]] ja [[Kotkan rata|Kotkan radat]] sekä rautatieyhteys nopeasti teollistuneen [[Kuusankoski|Kuusankosken]] paperitehtaille tekivät Kouvolasta risteysaseman ja liike-elämän keskuksen. Vuonna 1917 perustettu taajaväkinen yhdyskunta erotettiin Valkealasta omaksi kunnakseen vuonna 1922. Kouvola kuului vuosina 1922–1945 [[Viipurin lääni]]in. Se sai [[kauppala]]noikeudet heti seuraavana vuonna ja kaupunkioikeudet vuonna 1960 yhtenä ensimmäisistä Suomen [[uudet kaupungit Suomessa|uusista kaupungeista]]. Vuosina 1940 ja 1944 pääosa Viipurin läänistä luovutettiin [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitolle]] ja jäljelle jääneistä alueista muodostettiin vuonna 1945 [[Kymen lääni]]. Siihen mennessä Kouvolasta oli ehtinyt tulla myös hallinnollinen keskus: [[Kymen lääni]]n pääkaupunkina se toimi vuodesta 1955 [[Lääniuudistus|vuoden 1997 lääniuudistukseen]] saakka.
 
Kouvolassa on myös Suomen kaunein kirkko, jota arkkitehdit ympäri maailman tulevat ihailemaan, pääosin Venäjältä ja Kiinasta. Asukkaita on noin 86 000 000, mistä toki on kiittäminen suureksi osaksi liitoskuntia, jotka täysin vapaasta tahdostaan ovat yhteen hiileen päätyneet puhaltamaan (kirjaimellisesti). Kouvola tunnetaan myös kauniista luonnostaan, jota koristaa ihanteelliset kuusipuut, yleisimpänä maalajina toimiva ''punamulta'' sekä kantakaupungin harmaa ja väritön siluetti.
Uusi Kouvolan kaupunki syntyi 1. tammikuuta 2009, kun vanha Kouvola, [[Anjalankoski]], [[Kuusankoski]], [[Elimäki]], [[Jaala]] ja [[Valkeala]] yhdistyivät muodostaen uuden, valtaosan Pohjois-Kymenlaaksosta kattavan kaupungin, jonka nimeksi tuli keskuspaikkansa mukaan Kouvola.<ref name="314/2008">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2008/20080314 | Nimeke = Valtioneuvoston päätös Anjalankosken kaupungin, Elimäen kunnan, Jaalan kunnan, Kouvolan kaupungin, Kuusankosken kaupungin ja Valkealan kunnan lakkauttamisesta ja uuden Kouvolan kaupungin perustamisesta (314/2008) | Julkaisu = finlex.fi | Ajankohta = 8.5.2008 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Edita | Viitattu = 30.12.2013 }}</ref> Jo pitkään ennen yhdistymistä [[Kouvolan keskustaajama]] ulottui useamman kunnan alueelle; esimerkiksi kaikki Kuusankosken taajama-alueet ja pieni osa Valkealasta olivat kasvaneet kiinni Kouvolaan. Muita Kouvolan suuria taajamia ovat keskustaajaman läheisyydessä, Kymijoen vastarannalla sijaitseva [[Koria]], Valkealan [[Valkeala (taajama)|päätaajama]], joka käsittää [[Jokela (Kouvola)|Jokelan]] ja [[Valkealan kirkonkylä]]n, sekä eteläisen radanvarren [[Myllykoski (Kouvola)|Myllykoski]] ja [[Inkeroinen (Kouvola)|Inkeroinen]].
 
On ihmisiä jotka pitävät Kouvolaa Suomen rumimpana kaupunkina, ja on myös niitä joiden mielestä Kouvola on arkkitehtoninen mestariteos. Kouvolan keskustassa on sellaista brutaalia arkkitehtuuria, jota ei pikkukaupungista osaisi odottaa. On ylikulkutunneleita ja korkeita tornitaloja, samanlaista futuristista tunnelmaa kuin DDR:ssä parhaimmillaan tai pahimmillaan.
 
Huhujen mukaan Tekstiiliala (ent. Kangasala) on ottanut vaikkuteita Kouvolan arkkitehtuurista koulujen rakentamista varten.
 
==Historia==
Rivi 65 ⟶ 67:
 
Kouvolan rakennuskanta on 1960−1970-lukujen massiivista betoniarkkitehtuuria, kuten tornitaloja ja [[Kouvolan kaupungintalo|kaupungintalo]].
 
=== Großkouvola (Suur-Kouvola) 2009[muokkaa] ===
 
* Kuusankoski – Kuollut taistelussa Kouvolaa vastaan
* Ankkalinna – Kuollut taistelussa Kouvolaa vastaan
* Kyle – Kuollut taistelussa Kouvolaa vastaan
* Jaala – Kuollut taistelussa Kouvolaa vastaan
* Elimäki – Kuollut taistelussa Kouvolaa vastaan
* Iitti – Pakeni taistelukentältä puolueettomaan Päijät-Hämeeseen
 
1. tammikuuta 2009 alkoi lähtölaskenta maailmanloppuun, tänä kyseisenä Herran vuonna 2009 Kouvolan kaupunki halusi levittää ankeuttaan ja kurjuuttaan ympäri Kymenlaaksoa ja se miehitti ''Anjalankosken'', ''Kuusankosken'', ''Valkealan'', ''Jaalan'' ja ''Elimäen'' kunnat muodostaen Kouvostoliiton, lopunaikojen pahan enteen.
 
Paetkaa siis hyvät ihmiset mikäli ette ole aikaisemmin kerenneet! Seuraavaksi Kouvola valtaa elintilaa Lappeenrannasta ja Imatralta. Myös kotkalaiset ovat suuressa vaarassa, sillä yleisestihän tiedetään, että p***a valuu aina alaspäin, paitsi paineviemärissä.
 
=== Case Pilkanmaa[muokkaa] ===
Kuusankoskeen ennen kuulunut Pilkanmaa ei liittynyt Kouvolaan, sillä se on ihan oma maa. Virallisesti Kouvola pitää sitä kuitenkin omanaan. Vastalauseena Pilkanmaa uhkasi katkaista vedet kuusaalaisilta ottamalla Pilkanmaan vedenottamon pois käytöstä. Pilkanmaalaiset eivät kuitenkaan ymmärtäneet, että kuusaalaisten (nyk. kouvolalaisten) vesi ei tule Pilkanmaasta vaan vesitornista ja Tähteen lähteestä. Voikkaalla on aina ollut vesijohtovedessä jotain vikaa, koska siellä tulee juopoksi.
 
=== Case Pilkanmaa 2.0[muokkaa] ===
Nykyään Pilkanmaa on yrittänyt turhaan hakea kaupunkivaltion asemaa, kuten Vatikaani. Tämä ei ole kuitenkaan tuottanut tulosta, koska Kouvolan ylin johto ei edelleenkään tunnusta Pilkanmaan itsenäisyyttä. Naapurivaltiot Kuusankoski, Iitti ja Voikkaa ovat kuitenkin hyväksyneet kaupunkivaltion roolin jo vuonna 2003, mutta Kouvolan puolelta on noussut vain keskisormi pystyyn.
 
Näistä komplikaatioista johtuen Kouvostoliiton Alkot ovat kärsineet suuresta viinapulasta. Nimittäin 98 % Kymenlaakson alueen viinasta tulee suoraan Pilkanmaan metsistä ja siksi Pilkanmaalla olisi rahaa ja valtaa muuttua itsenäiseksi.
 
Tällä hetkellä tiedetään vain se, että Pilkanmaan maanpuollustukseen käytettävä budjetti on 1,6 miljoonaa Euroa ja Kouvolan pummeiksi pukeutuneet soluttautujat ovat kertoneet, että Pilkanmaan tiedemiehet ovat onnistuneet rikastamaan ylijäämämetanolista ydinaseen.
 
=== Neuvolaliitto[muokkaa] ===
Kouvola, Tshernobyl ja Kaliningrad muodostavat yhdessä Neuvolaliiton. Neuvolaliiton nimi ei itse asiassa johdu näistä surullisenkuuluisista lasten kidutuslaitoksista. Nimi Neuvolaliitto on lyhenne sanoista Näin Elvytämme Uutena Vuotena Ostoskeskuksessa Leninin Aamuhämärällä. Kaikki Kouvolan ”neuvolat” ovat todellisuudessa Neuvolaliiton tutkimusasemia, jossa kerätään lasten DNA:ta Leninin henkiin herättämistä varten.
 
=== Alueliitokset ===
Rivi 72 ⟶ 100:
==== Vuoden 2009 kuntaliitos ====
{{Pääartikkeli|[[Anjalankoski]], [[Elimäki]], [[Jaala]], [[Kuusankoski]] ja [[Valkeala]]}}
31. joulukuuta 2008 siihenastinen Kouvolan kaupunki lakkautettiin ja yhdistettiin viiden muun kunnan kanssa uudeksi kunnaksi 1. tammikuuta 2009 alkaen. Tällöin siihenastinen Kouvolan kaupunki, Anjalankosken kaupunki, Elimäen kunta, Jaalan kunta, Kuusankosken kaupunki ja Valkealan kunta lakkautettiin ja tilalle perustettiin niiden silloiset alueet käsittävä uusi kunta, joka otti käyttöönsä Kouvola-nimen ja kaupunki-nimityksen.<ref name="314/2008">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2008/20080314|Nimeke=Valtioneuvoston päätös Anjalankosken kaupungin, Elimäen kunnan, Jaalan kunnan, Kouvolan kaupungin, Kuusankosken kaupungin ja Valkealan kunnan lakkauttamisesta ja uuden Kouvolan kaupungin perustamisesta (314/2008)|Julkaisu=finlex.fi|Julkaisupaikka=Helsinki|Ajankohta=8.5.2008|Julkaisija=Edita|Viitattu=30.12.2013}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite= https://yle.fi/uutiset/3-5808914 | Nimeke=Pohjois-Kymenlaaksoon uusi suurkunta | Julkaisija=Yle Uutiset | Ajankohta=12.11.2007 | Viitattu=2.12.2009 }}</ref> Samalla kaupungille vahvistettiin uusi [[Kouvolan vaakuna|vaakuna]]. [[Kouvolan seutukunta|Kouvolan seutukunnasta]] Iitti jäi kuntaliitoksen ulkopuolelle.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-5811111 | Nimeke = Kouvolasta suurkunta, myös Hämeenlinnan kuntaliitos syntyi | Julkaisu =Yle Uutiset | Ajankohta =26.11.2007 | Viitattu = 1.12.2007}}</ref> Kouvolan seutukunta on kokenut suuria muuttotappioita 1990-luvun jälkipuoliskolla ja 2000-luvulla. Seutukunnan asukasluku on ollut parhaimmillaan yli 102&nbsp;000, kun se vuonna 2008 oli alle 96&nbsp;000. Kouvolan asukasluku oli vuoden 2009 alussa lähes 90&nbsp;000 ja pinta-ala noin 2&nbsp;800 neliökilometriä. Asukasluvultaan se on Suomen {{Suomen kunta/väkiluku/järjestysnumero|Kouvola}}. suurin kaupunki. Pinta-alaltaan se on Etelä-Suomen suurin kunta ja koko maan kunnista 19. suurin.<ref name=":0">{{Verkkoviite |osoite=https://meidankymenlaakso.com/2018/12/19/kouvola-faktat-poytaan/ |nimeke=Kouvola on toinen Kymenlaakson keskuksista |julkaisu=meidankymenlaakso.com |ajankohta=2018-12-19 |viitattu=2020-12-06 |ietf-kielikoodi=en-US |arkisto=https://web.archive.org/web/20200930045658/https://meidankymenlaakso.com/2018/12/19/kouvola-faktat-poytaan/ |arkistoitu=2020-09-30 }}</ref>
 
[[Tiedosto:Kouvola panorama 21-08-2017.png|pienoiskuva|centre|Panoraamakuva Kouvolan keskustassa sijaitsevasta [[Kauppakeskus Hansa|Hansatorista]].|951x951px]]
Rivi 118 ⟶ 146:
Vuoden 2009 kuntaliitoksen myötä Kouvolan alue käsittää laajan alueen Pohjois-Kymenlaaksossa. Ensimmäinen [[Salpausselkä]] jakaa alueen runsasjärviseen ja metsäiseen pohjoisosaan ja vähäjärviseen, tasaisempaan ja enemmän viljelyksiä käsittävään eteläosaan. [[Suomen maisemamaakunnat|Suomen maisemamaakuntajaossa]] kaupungin pohjoisosat kuuluvat itäisen Järvi-Suomen Lounais-Savon järviseutuun ja eteläosat eteläisen rantamaan eteläiseen ja kaakkoiseen viljelyseutuun.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=1740&lan=fi | Nimeke = Maisemamaakunnat |Julkaisu = ympäristö.fi |Viitattu = 17.9.2011 }}</ref>
[[Tiedosto:Panorama view from the Mustalamminvuori observation tower in Repovesi National Park, Kouvola (January 2020).jpg|pienoiskuva|centre|[[Repoveden kansallispuisto]]a Kouvolan pohjoisosissa Valkealassa.|951x951px]]
Suurin osa kaupungin alueesta kuuluu [[Kymijoen vesistö]]ön. [[Kymijoki]] virtaa kaupungin alueella [[Pyhäjärvi (Kymenlaakso)|Pyhäjärvestä]] alajuoksulle läntisen laskuhaaran eli Hirvikoskenhaaran alkuosaan saakka. Kaupungin kaakkoisosat kuuluvat [[Summanjoki|Summanjoen]] vesistöön. Lisäksi pieniä alueita kaakossa kuuluu [[Vehkajoki|Vehkajoen]] ja [[Virojoki|Virojoen]] vesistöihin ja lännessä [[Taasianjoki|Taasianjoen]] vesistöön. Suurin järvi on pohjoisosassa sijaitseva [[Vuohijärvi]], jonka kautta [[Mäntyharjun reitti|Mäntyharjun reitin]] vedet virtaavat Kymijokeen. Ensimmäisen ja toisen Salpausselän välissä virtaa [[Valkealan reitti]] länsiosiltaan kaupungin alueella.{{Lähde}}ve
 
== Kaupunginosat[muokkaa] ==
Kaupungin syrjäinen lähiö '''Eskolanmäki''' (ven. '''Есколанмя́ки''') on täynnä lähinnä venäläisten asuttamia kerrostaloja ja siellä oli pieni kauppakin, kunnes se oikeutetusti laukkautettiin sekä tehdashallia muistuttava koulu. Sen nurkilla teinit vetävät kessua ja hokevat vittua. Kansan Komissaarit on yrittänyt vaikuttaa tilanteeseen, jospa saisivat nuoret kiroilemaan sentään venäjäksi. Eskolanmäki - get lost and never found.
 
Kouvolassa on myös '''Lehtomäki''' (ven. '''лехтомя́ки'''), joka tunnetaan Kouvolan Monacona. Kummassakaan ei makseta veroja, käydä töissä eikä, suurena yllätyksenä, puhuta suomea.
 
== Liikenneyhteydet[muokkaa] ==
Kouvolasta on hyvät kulkuyhteydet kaikkialle Suomeen, joten kaupungista on helppo paeta. Hikipedia suosittelee junaa itään, länteen tai etelään (,jos haluaa jostain syystä mennä Kotkaan, Kouvostoliittoon kelpaamattomalle maa-alueelle). Kutostietä pitkin pääsee nopeasti pois, mutta kannattaa olla tarkkana, ettei aja vahingossa Kuusankoskelle, missä sijatsevat Suomen kauneimmat kiertoliittymät. Lähellä, Valkealan Utissa on myös lentokenttä, mutta se on puolustusvoimien hallussa. Epätoivoisesti Kouvolasta pakenevia turisteja tiedetään tulleen ammutuksi, mutta muutamat tietolähteet kertovat Kouvola-GB:n sulkeneen osan vielä huono-onnisimmista tapauksista '''Tykkimäeksi''' kutsutulle keskitysleirille.
 
== Tunnettuja kouvolalaisia[muokkaa] ==
 
* Kalevi Siren, evp kapteeni, nykyinen puistovahti hoitaa juopot pois pilaamasta KVL:n imagoa, putkaan...
* Pirkka-Pekka Petelius, Ai niin, sehän on Kuusaalta.
* Wilma Schlizewski, ent. Hantta Krause, Ai niin, sekin on Kuusaalta.
* KooKoo, alias ''Kouvolan Edustuskiekko'', lyh. '''KEK''' (myös: ''Kaatuneiden Evakuointi-Keskus'')
* Valto Koski, Ai niin, sehän on Kuusaalta myös !
* Sami Hyypiä, Ai niin, se on Voikkaalta.
* Pedro Hietanen, Ai niin, se on Jaalasta.
* Satu Silvo, Valkealan lahja Kouvolalle
* Risumies, Kouvolan lahja vartiomiehille
 
sistöön. Suurin järvi on pohjoisosassa sijaitseva [[Vuohijärvi]], jonka kautta [[Mäntyharjun reitti|Mäntyharjun reitin]] vedet virtaavat Kymijokeen. Ensimmäisen ja toisen Salpausselän välissä virtaa [[Valkealan reitti]] länsiosiltaan kaupungin alueella.{{Lähde}}
 
=== Ilmasto ===
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Kouvola”