Ero sivun ”Suomen poliittinen historia” versioiden välillä

Suomen senaatti antoi [[Suomen itsenäistyminen|itsenäisyysjulistuksen]] [[6. joulukuuta]] [[1917]] Venäjän toisen, eli vuoden 1917 [[Lokakuun vallankumous|Lokakuun vallankumouksen]] jälkeen. Leninin johtama Neuvosto-Venäjän kansankomissaarien neuvosto tunnusti Suomen itsenäisyyden [[31. joulukuuta]] [[1917]], ja pian sen jälkeen moni muu valtio. [[28. tammikuuta]] [[1918]] alkoi [[Suomen sisällissota|sisällissota]], joka päättyi Saksan tukemien valkoisten voittoon bolševikkien tukemia punaisia vastaan. Samana vuonna vapaaehtoiset tekivät joitakin [[heimosodat|aseellisia retkiä]] Neuvosto-Venäjälle muun muassa Aunukseen, Vienaan ja myös [[Viro]]on. Rauha Neuvosto-Venäjän kanssa solmittiin [[Tarton rauha|Tartossa]] [[14. marraskuuta]] [[1920]]. [[Toinen maailmansota|Toisessa maailmansodassa]] Suomi taisteli [[Neuvostoliitto]]a vastaan [[Talvisota|talvisodassa]] [[1939]]–[[1940]] ja [[Jatkosota|jatkosodassa]] [[1941]]–[[1944]]. Aselevon jälkeen [[4. syyskuuta]] [[1944]] aseet jouduttiin kääntämään Neuvostoliiton vaatimuksesta Saksaa vastaan [[Lapin sota|Lapin sodassa]] [[1944]]–[[1945]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.hs.fi/artikkeli/Lapin+sota+1944%E2%80%931945/1076154194212 | Nimeke=Lapin sota 1944–1945 | Ajankohta=10.10.2004 | Tekijä=Tahkolahti, Jaakko | Julkaisu=HS.fi | Julkaisija=Helsingin Sanomat | Viitattu=2.12.2009 }}</ref>

 

{{Pääartikkeli|[[Suomen sisällissota]]}}

Suomen sisällissota oli osa ensimmäistä maailmansotaa. Sota käytiin [[Svinhufvudin I hallitus|Suomen senaatin]] eli hallituksen ja [[Suomen kansanvaltuuskunta|Suomen kansanvaltuuskunnan]] johtamien joukkojen välillä [[27. tammikuuta]] &ndash; [[16. toukokuuta]] [[1918]]. Senaatin joukkoja kutsuttiin [[valkoiset|valkoisiksi]] ja kansanvaltuuskunnan joukkoja [[punakaarti|punaisiksi]].