Ero sivun ”Monityydyttymätön rasvahappo” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Kuolleisuus: jäsentelyä |
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaus: virheellinen wikikoodi |
||
Rivi 12:
[[Kuva:Linoleic acid3D.png|thumb|left|[[Linolihappo]]]]
== Historia ==
Valtion ravitsemusneuvottelukunnan vuoden 1987 ravitsemussuosituksissa painotettiin [[Monityydyttymätön rasvahappo|monityydyttymättömien rasvahappojen]] saannin tärkeyttä<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.studio55.fi/tastapuhutaan/article/talta-nayttivat-ensimmaiset-suomalaiset-ravitsemussuositukset-vertaa/2781404|nimeke=Tältä näyttivät ensimmäiset suomalaiset ravitsemussuositukset – vertaa!|julkaisu=Studio55.fi|ajankohta=2014-02-04|viitattu=2021-03-06|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>. Kuopion yliopiston kliinisen ravitsemustieteen laitoksella suositeltiin kuitenkin vuonna 1993, että monityydyttymättömien rasvahappojen saanti olisi enintään kolmannes nautitun kokonaisrasvan määrästä<ref name=":1" />.▼
Ihmisravinnon [[Omega-3-rasvahappo|omega-6-rasvahappojen]] ja [[Omega-3-rasvahappo|omega-3-rasvahappojen]] keskinäinen suhdeluku oli esihistoriallisella ajalla arviolta 1:1. 1900-luvulla tapahtunut monityydyttymättömien rasvojen käytön lisääntyminen on kuitenkin kymmenkertaistanut kyseisten n-6-rasvojen määrän suhteessa n-3-rasvoihin.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Jakob S. Hamilton, Eric L. Klett|Otsikko=Linoleic acid and the regulation of glucose homeostasis: A review of the evidence|Julkaisu=Prostaglandins, Leukotrienes and Essential Fatty Acids|Ajankohta=2021-12-01|Vuosikerta=175|Sivut=102366|Doi=10.1016/j.plefa.2021.102366|Issn=0952-3278|www=https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0952327821001289|Kieli=en}}</ref>▼
==Tarve ja saanti==
Rivi 80 ⟶ 84:
=== Muut sairaudet ===
Monityydyttymättömässä ruokaöljyssä uppopaistetun ruoan runsasta nauttimista pidetään yhtenä merkittävimmistä kakkostyypin diabeteksen ja Alzheimerin taudin riskiä lisäävistä tekijöistä<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Tetsumori Yamashima, Tsuguhito Ota, Eishiro Mizukoshi, Hiroyuki Nakamura, Yasuhiko Yamamoto, Mitsuru Kikuchi|Otsikko=Intake of ω-6 Polyunsaturated Fatty Acid-Rich Vegetable Oils and Risk of Lifestyle Diseases|Julkaisu=Advances in Nutrition|Doi=10.1093/advances/nmaa072|www=https://academic.oup.com/advances/article/doi/10.1093/advances/nmaa072/5867525|Kieli=en}}</ref>.
▲Valtion ravitsemusneuvottelukunnan vuoden 1987 ravitsemussuosituksissa painotettiin [[Monityydyttymätön rasvahappo|monityydyttymättömien rasvahappojen]] saannin tärkeyttä<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.studio55.fi/tastapuhutaan/article/talta-nayttivat-ensimmaiset-suomalaiset-ravitsemussuositukset-vertaa/2781404|nimeke=Tältä näyttivät ensimmäiset suomalaiset ravitsemussuositukset – vertaa!|julkaisu=Studio55.fi|ajankohta=2014-02-04|viitattu=2021-03-06|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>. Kuopion yliopiston kliinisen ravitsemustieteen laitoksella suositeltiin kuitenkin vuonna 1993, että monityydyttymättömien rasvahappojen saanti olisi enintään kolmannes nautitun kokonaisrasvan määrästä<ref name=":1" />.
▲Ihmisravinnon [[Omega-3-rasvahappo|omega-6-rasvahappojen]] ja [[Omega-3-rasvahappo|omega-3-rasvahappojen]] keskinäinen suhdeluku oli esihistoriallisella ajalla arviolta 1:1. 1900-luvulla tapahtunut monityydyttymättömien rasvojen käytön lisääntyminen on kuitenkin kymmenkertaistanut kyseisten n-6-rasvojen määrän suhteessa n-3-rasvoihin.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Jakob S. Hamilton, Eric L. Klett|Otsikko=Linoleic acid and the regulation of glucose homeostasis: A review of the evidence|Julkaisu=Prostaglandins, Leukotrienes and Essential Fatty Acids|Ajankohta=2021-12-01|Vuosikerta=175|Sivut=102366|Doi=10.1016/j.plefa.2021.102366|Issn=0952-3278|www=https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0952327821001289|Kieli=en}}</ref>
==Lähteet==
| |||