Ero sivun ”Matti Nykänen” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Kirjallisuus: muotoiluja
Ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaukset: Tämä muokkaus on kumottu tekstiä poistettu Visuaalinen muokkaus
Rivi 61:
 
== Urheilu-ura ==
Nykänen nousi mäkihypyn huipputasolle vuonna 1981, jolloin hän voitti nuorten maailmanmestaruudennuorttaruuden sekä ensimmäisen aikuisten Suomen-mestaruutensa. Vuoden 1982 MM-kisoissa Oslossa hän voitti sankassa sumussa käydyssä kilpailussa suurmäen maailmanmestaruuden<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/02/14/matista-mestari-oslon-sumussa| Nimeke = Matista mestari Oslon sumussa| Tekijä = | Ajankohta = 14.02.2007| Viitattu = 27.9.2020}}</ref>. Vuonna 1983 hän voitti [[Keski-Euroopan mäkiviikko|Keski-Euroopan mäkiviikon]], hän tosin voitti vain Innsbruckin osakilpailun, mutta hänen kokonaispistemääränsä riitti koko mäkiviikon voittoon<ref name="virolainen">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.is.fi/makihyppy/art-2000006018525.html | Nimeke=Mäkiviikolle 1986–1987 piti lähteä aivan ylivoimainen Matti Nykänen – sitten alkoi varsin raskas ja värikäs tapahtumasarja | Tekijä=Virolainen, Antti | Julkaisija=Ilta-Sanomat | Ajankohta=28.2.2019 }}</ref>, [[Lentomäen maailmanmestaruuskilpailut|lentomäen MM-kilpailuissa]] hän saavutti pronssia. Nykänen voitti myös kauden [[Mäkihypyn maailmancup 1982–1983|maailmancupin]]. Vuonna 1984 hän voitti [[Talviolympialaiset 1984|Sarajevon olympialaisissa]] suurmäen olympiakultaa ja normaalimäen olympiahopeaa. Samana vuonna järjestetyissä [[Hiihdon maailmanmestaruuskilpailut 1984|joukkuemäen MM-kisoissa]] Suomen joukkue, jossa Nykänen hyppäsi, voitti MM-kultaa.<ref name="ut90">{{Kirjaviite | Tekijä = Siukonen, Markku & Ahola, Matti | Nimeke = Urheilutieto 11, 1990 | Vuosi = 1990 | Sivu = 33 | Julkaisija = Sporti Kustannus Oy | Tunniste = ISBN 951-8920-10-9}}</ref>
 
Nykänen paranteli vuosina 1984 ja 1985 [[Luettelo pisimmistä mäkihypyistä|mäkihypyn maailmanennätystä]] neljä kertaa. Ensimmäinen ennätys oli 182 metriä ja viimeinen 191 metriä. [[Hiihdon maailmanmestaruuskilpailut 1985|Seefeldin MM-kisoissa 1985]] hän voitti suurmäessä MM-pronssia ja oli mukana voittamassa joukkuemäen MM-kultaa. Hän voitti saman kauden aikana myös lentomäen maailmanmestaruuden ja [[Mäkihypyn maailmancup 1984–1985|maailmancupin]]. Vuoden lopussa hänet valittiin Suomen [[vuoden urheilija]]ksi. Nykänen voitti vuonna 1986 lentomäen MM-pronssia ja [[Mäkihypyn maailmancup 1985–1986|maailmancupin]] kokonaiskilpailun. Seuraavalla kaudella hän voitti [[Hiihdon maailmanmestaruuskilpailut 1987|Oberstdorfin MM-kisoissa]] normaalimäen MM-hopeaa ja joukkuekilpailussa MM-kultaa.<ref name="ut90"/>
Rivi 73:
=== Saavutukset ===
[[Tiedosto:Sports Museum of Finland 6.jpg|thumb|left|Matti Nykäsen olympia-, MM- ja SM-mitalit [[Urheilumuseo]]ssa. Kokoelman omistaa Suomen Urheilumuseosäätiö<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20160409181830/https://www.urheilumuseo.fi/Nayttely/nykanen.html | Nimeke = ”Mitalini kuuluvat Suomen kansalle” - Matti Nykäsen mitalikokoelma | Ajankohta = | Julkaisija = Suomen Urheilumuseo| Viitattu = 7.2.2019 }}</ref>]]
*
Nykäsen merkittävimmät saavutukset ovat neljä [[Olympialaiset|olympiakultaa]] ja yksi olympiahopea [[Mäkihyppy|mäkihypyssä]]:
 
* [[Talviolympialaiset 1984]] [[Sarajevo]]: kulta suurmäessä (P90) ja hopea (P70)
* [[Talviolympialaiset 1988]] [[Calgary]]: kolme kultaa, eli kaksi henkilökohtaista ja joukkuemäki.
 
Calgaryssa Nykänen voitti ensimmäisenä samoissa olympiakisoissa sekä suur- että normaalimäen kilpailut sekä voitti kultaa olympiakisojen historian ensimmäisessä mäkihypyn joukkuekilpailussa. Nykänen oli kolmella kultamitalillaan Calgaryn talvikisojen menestyksekkäin urheilija.
 
Hiihdon maailmanmestaruuskilpailuissa Nykänen voitti viisi kultaa, yhden hopean ja kolme pronssia. Lentomäen maailmanmestaruuskilpailuissa hän voitti yhden kullan, yhden hopean ja kolme pronssia ja rikkoi Planican kisoissa 1985 silloisen lentomäen maailmanennätyksen 191 metrin hypyllään. Ennätys rikkoontui vuonna 1987 samassa mäessä, kun puolalainen [[Piotr Fijas]] hyppäsi 194 metriä. Nykänen voitti nuorten maailmanmestaruuden Schonachissa Saksassa 1981. Ensimmäisen aikuisten maailmanmestaruutensa Nykänen voitti [[Hiihdon maailmanmestaruuskilpailut 1982|1982]] suurmäen kilpailusta. Hän voitti joukkuemäen kultaa [[Hiihdon maailmanmestaruuskilpailut 1984|1984]], [[Hiihdon maailmanmestaruuskilpailut 1985|1985]], [[Hiihdon maailmanmestaruuskilpailut 1987|1987]] ja [[Hiihdon maailmanmestaruuskilpailut 1989|1989]].<ref name="Yle">{{Verkkoviite |osoite=https://yle.fi/urheilu/3-10628992 |nimeke=Matti Nykänen oli yksi Suomen kaikkien aikojen urheilijoista – mäkilegendan ainutlaatuiset saavutukset hakevat vertaistaan |julkaisu=Yle |ajankohta=2019-02-04 |viitattu=2019-02-07 |ietf-kielikoodi=fi}}</ref>