Ero sivun ”Suomalainen muinaisusko” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Merkkaus: Kumoaminen
Ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaukset: Tämä muokkaus on kumottu Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Rivi 1:
'''SuomalainenHUUUUUUUUOOOOORRRRRAAAAN muinaisusko''' tarkoittaa ennen [[kristinusko]]n valtakautta [[Suomi|Suomen]] alueella harjoitettuja [[Uskonto|uskonnollisia]] tapoja ja uskomuksia. [[Suomalaiset|Suomalaista]] muinaisuskoa luonnehtivatPENIKKAivat muun muassa [[polyteismi]] eli monijumalisuus, [[vainajien palvonta]]<ref>Pentikäinen, Juha ym.: Suomalaisten muinaisusko. Teoksessa Factum: Uusi tietosanakirja. 7, Sm–vahi. Espoo: Weilin & Göös, 2005. ISBN 951-35-6681-1.</ref> sekä [[Tietäjä|tietäjälaitos]].<ref name="Spectrum">Hakusana noitausko teoksessa {{Kirjaviite | Nimeke=Spectrum tietokeskus: 16-osainen tietosanakirja. 8, Min–Pah | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1979 | Tunniste=ISBN 951-0-07247-89}}</ref> Muinaisusko ei ollut Suomessa yhtenäistä tai muuttumatonta, vaan tavat ja uskomukset vaihtelivat eri valta-aikoina ja eri alueilla.<ref>Artikkeli suomalaisten muinaisusko teoksessa {{Kirjaviite | Nimeke=Suomalainen tietosanakirja 7, reun–tamm | Julkaisupaikka=Espoo | Julkaisija=Weilin + Göös | Vuosi=1993 | Tunniste=ISBN 951-35-4478-8}}</ref>
[[Tiedosto:Joutsenen kalliokuva.jpg|pienoiskuva|upright|[[Joutsenet kulttuurissa|Joutsen]] ja muna Karjalassa sijaitsevan kalliopiirroksen mukaan]]
'''Suomalainen muinaisusko''' tarkoittaa ennen [[kristinusko]]n valtakautta [[Suomi|Suomen]] alueella harjoitettuja [[Uskonto|uskonnollisia]] tapoja ja uskomuksia. [[Suomalaiset|Suomalaista]] muinaisuskoa luonnehtivat muun muassa [[polyteismi]] eli monijumalisuus, [[vainajien palvonta]]<ref>Pentikäinen, Juha ym.: Suomalaisten muinaisusko. Teoksessa Factum: Uusi tietosanakirja. 7, Sm–vahi. Espoo: Weilin & Göös, 2005. ISBN 951-35-6681-1.</ref> sekä [[Tietäjä|tietäjälaitos]].<ref name="Spectrum">Hakusana noitausko teoksessa {{Kirjaviite | Nimeke=Spectrum tietokeskus: 16-osainen tietosanakirja. 8, Min–Pah | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1979 | Tunniste=ISBN 951-0-07247-89}}</ref> Muinaisusko ei ollut Suomessa yhtenäistä tai muuttumatonta, vaan tavat ja uskomukset vaihtelivat eri valta-aikoina ja eri alueilla.<ref>Artikkeli suomalaisten muinaisusko teoksessa {{Kirjaviite | Nimeke=Suomalainen tietosanakirja 7, reun–tamm | Julkaisupaikka=Espoo | Julkaisija=Weilin + Göös | Vuosi=1993 | Tunniste=ISBN 951-35-4478-8}}</ref>
 
Muinaisuskosta kertovia lähteitä ovat [[Suomen kalliomaalaukset|kalliomaalaukset]], [[Suomalainen kansanrunous|kalevalainen kansanrunous]] sekä muiden [[Suomensukuinen|suomensukuisten kansojen]] parista kerätty aineisto.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Risto Pulkkinen|Nimeke=Suomalainen kansanusko|Vuosi=2018|Sivu=13|Julkaisija=Gaudeamus|Isbn=9789524953405}}</ref> Kirjallisia tietoja suomalaisesta muinaisuskosta alettiin kerätä 1800-luvulla, [[Kristinuskon historia Suomessa|kristinuskon]] ollessa jo lähes kaikkien pääasiallinen uskonto, jolloin se oli jo pyyhkinyt pois monia muinaisia perinteitä ja uskomuksia. Tästä huolimatta varsinkin [[Ortodoksinen kirkko|ortodoksisessa]] [[Karjala]]ssa säilyi monia vanhoja uskomuksia ja myyttejä. Tarinat [[Jeesus|Jeesuksesta]] ja [[Väinämöinen|Väinämöisestä]], samoin kuin tarinat [[Ukko ylijumala]]sta ja kristinuskon [[Jumala (kristinusko)|Jumalasta]], elivät rinnan ja toisinaan myös sekoittuivat. Monet tiedot muinaisesta uskonnosta ovat säilyneet osana kansantaruja, jotka varsinkin Karjalassa olivat huomattavan rikkaat vielä 1800-luvulla.<ref name="kamy">{{Kirjaviite | Tekijä=Pentikäinen, Juha | Nimeke=Kalevalan mytologia | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1987 | Tunniste=ISBN 951-662-403-0}}</ref>