Ero sivun ”Suomalainen muinaisusko” versioiden välillä
[katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
yleistä viilausta, mm. kh ja toistuvia linkkejä pois |
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaukset: Tämä muokkaus on kumottu seulottavat Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
Rivi 1:
[[Tiedosto:Joutsenen kalliokuva.jpg|pienoiskuva|upright|[[Joutsenet kulttuurissa|Joutsen]] ja muna Karjalassa sijaitsevan kalliopiirroksen mukaan]]
'''Suomalainen muinaisusko''' tarkoittaa ennen [[kristinusko]]n
Muinaisuskosta kertovia lähteitä ovat [[Suomen kalliomaalaukset|kalliomaalaukset]], [[Suomalainen kansanrunous|kalevalainen kansanrunous]] sekä muiden [[Suomensukuinen|suomensukuisten kansojen]] parista kerätty aineisto.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Risto Pulkkinen|Nimeke=Suomalainen kansanusko|Vuosi=2018|Sivu=13|Julkaisija=Gaudeamus|Isbn=9789524953405}}</ref> Kirjallisia tietoja suomalaisesta muinaisuskosta alettiin kerätä 1800-luvulla, [[Kristinuskon historia Suomessa|kristinuskon]] ollessa jo lähes kaikkien pääasiallinen uskonto, jolloin se oli jo pyyhkinyt pois monia muinaisia perinteitä ja uskomuksia. Tästä huolimatta varsinkin [[Ortodoksinen kirkko|ortodoksisessa]] [[Karjala]]ssa säilyi monia vanhoja uskomuksia ja myyttejä. Tarinat [[Jeesus|Jeesuksesta]] ja [[Väinämöinen|Väinämöisestä]], samoin kuin tarinat [[Ukko ylijumala]]sta ja kristinuskon [[Jumala (kristinusko)|Jumalasta]], elivät rinnan ja toisinaan myös sekoittuivat. Monet tiedot muinaisesta uskonnosta ovat säilyneet osana kansantaruja, jotka varsinkin Karjalassa olivat huomattavan rikkaat vielä 1800-luvulla.<ref name="kamy">{{Kirjaviite | Tekijä=Pentikäinen, Juha | Nimeke=Kalevalan mytologia | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1987 | Tunniste=ISBN 951-662-403-0}}</ref>
|