Versio 20. lokakuuta 2022 kello 20.29 muokkaa InternetArchiveBot (keskustelu \| muokkaukset) botit 263 132 muokkausta Pelastettu 13 lähde(ttä) ja merkitty 1 kuolleeksi.) #IABot (v2.0.9.2 ← Vanhempi muutos		Versio 18. kesäkuuta 2023 kello 17.07 muokkaa kumoa 109.240.25.251 (keskustelu) Ei muokkausyhteenvetoa Uudempi muutos →
Rivi 23: Tällä hetkellä englanti on maailmanlaajuinen lingua franca. Englannin ”kielentappajan” valta-asema on herättänyt aidosti huolta kielentutkijoiden keskuudessa. Kun vahva kieli painostaa heikentyvää alkuperäiskieltä, se lakkaa lopulta olemasta pelkkä lingua franca ja korvaa alkuperäiskielen.<ref>Edwards 1994:1.</ref> Oletetaan, että vuonna 2100 maailmassa olisi jäljellä enää noin 600 kieltä. [[Koulutuspolitiikka]] on yksi suuri syy kielten katoamiseen.<ref name ="S">Summanen 2001.</ref> Myös yksilöllä eri kielillä on eri käyttötarkoituksia. Kotona puhuttavaa äidinkieltä ei välttämättä voi käyttää muualla yhteisössä. Maissa, joissa puhutaan jopa satoja vähemmistökieliä, monen kielen oppiminen on välttämätöntä ja luonnollista. Esimerkiksi [[Papua-Uusi-Guinea\|Papua-Uusi-Guineassa]], josta ~~lingvistit~~kielitieteilijät ovat löytäneet yli 870 kieltä, lapsi kasvaisi puhuen omassa kylässään kylän paikallista kieltä. Markkinapaikalla hän puhuisi jotakin toista kieltä, mahdollisesti [[tok-pisin]]iä lingua francana, ja koulussa hän opiskelisi englanniksi. Maailmanlaajuisesti onkin yleisempää, että lapsi käy koulutuksensa jollain muulla kielellä kuin äidinkielellään.<ref name="T"/> ==Suhtautumista monikielisyyteen==

Ero sivun ”Monikielisyys” versioiden välillä