Ero sivun ”Nastola” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Pelastettu 1 lähde(ttä) ja merkitty 1 kuolleeksi.) #IABot (v2.0.9.2 |
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaukset: Tämä muokkaus on kumottu Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
Rivi 1:
{{Lakkautettu Suomen kunta
| nimi =
| vaakuna-artikkeli =
| vaakuna = Nastola.vaakuna.svg
| kunta johon kuuluu = Lahti
| sijainti =
| koordinaatit = {{coord|60|56|55|N|025|55|50|E|region:FI-16_type:city(14791)_scale:50000|display=inline,title}}
| perustamisvuosi = 1869
Rivi 14:
| seutukunta = Lahden seutukunta
| hallinnollinen_keskus = [[Nastolan kirkonkylä]]
| pitäjä =
| kuntaliitokset =
| liitetty kuntaan = [[Lahti]]
Rivi 23:
[[Vapaa-ajan asunto|Vapaa-ajan asuntoja]] Nastolassa on 1 545.
==Maantiede==
Nastolan maisemaa hallitsevat [[harju]]t. Nastolan eteläosan halki kulkee [[Salpausselkä|Ensimmäinen Salpausselkä]], ja pohjoisessa sen alue ulottuu [[Toinen Salpausselkä|Toiselle Salpausselälle]]. Ensimmäinen Salpausselkä madaltuu lännestä tullessaan Villähteen kohdalla kahdeksi matalahkoksi, asutuksen ja viljelysten peittämäksi rinnakkaisselänteeksi. Näistä korkeampi on muodostunut [[Baltian jääjärvi|Baltian jääjärven]] ja matalampi [[Yoldiameri|Yoldiameren]] tasoon. Nastolan kirkonkylän kohdalla selänne kohoaa ja paisuu laajaksi tasalaeksi, joka ulottuu 145 metriä merenpinnan yläpuolelle. Uudenkylän kohdalla harju kapenee jyrkkärinteiseksi valliksi ja madaltuu jälleen itään päin kuljettaessa. Salpausselkien välissä kulkee useita harjumuodostumia likimain kohtisuoraan niitä vastaan. Näistä huomattavin alkaa Kymijärven pohjoispuolelta ja kulkee Heinolan radan suuntaisesti Heinolan puolelle. Tällä harjujaksolla on Nastolan korkein maastonkohta, 177 metrin korkeudelle merenpinnasta ulottuva Vahteristonmäki.<ref name="tarmio">Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): ''Suomenmaa 5: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos'', s. 335–341. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1973. ISBN 951-0-00650-5.</ref>
| |||