Ero sivun ”Vihannes” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Terveysvaikutukset: vanhentunut linkki pois. |
|||
Rivi 23:
Vuonna 2017 julkaistun väestötutkimuksen mukaan sillä Euroopan ja Yhdysvaltojen väestökolmanneksella, joka nauttii päivittäin keskimäärin noin 190 grammaa (vaihteluväli 140-230 g) vihanneksia kypsennetyssä muodossa, on 24 prosenttia pienempi kuolemanriski kuin sillä kolmanneksella, joka nautti niitä vain viidesosan tuosta määrästä eli 25-50 grammaa päivässä. Perunan kulutusta ei otettu huomioon. Tutkimukseen osallistui 135 000 henkeä.<ref name="Lancet.Fruit.vegetable.etc">{{Lehtiviite | www = https://www.thelancet.com/cms/10.1016/S0140-6736(17)32253-5/attachment/b828d970-0527-4a7e-9f05-7c1674c07f9e/mmc1.pdf | Otsikko = Fruit, vegetable, and legume intake, and cardiovascular disease and deaths in 18 countries (PURE): a prospective cohort study. Supplementary appendix | Tekijä = Miller, Victoria & Mente, Andrew & Dehghan, Mahshid & Rangarajan, Sumathy et al. | Julkaisu = The Lancet | Vuosi = 2017 | Numero = | Sivut = 3, 44-45 | Julkaisija = | Doi = 10.1016/S0140-6736(17)32253-5. | Viitattu = 8.5.2020 | Kieli = {{en}}}}</ref>
Sillä kolmanneksella, jotka nauttii päivittäin keskimäärin 460 grammaa (vv. 370-550 g) raakoja vihanneksia, esiintyy 20 prosenttia vähemmän kuolemantapauksia kuin sillä kolmanneksella, joka nauttii niitä keskimäärin 100 grammaa. Tulos saatiin sen jälkeen, kun oltiin otettu huomioon, että paljon vihanneksia syövien joukossa on tavallista vähemmän tupakoitsijoita ja enemmän naisia, hoikkia, liikuntaa harrastavia, koulutettuja ja hedelmiä
Norjassa vuonna 2022 julkaistussa väestöseurantatutkimuksessa havaittiin toisaalta, että päivittäin yhteensä 550 grammaa omenoita, kerä-, parsa- ja kukkakaalia sekä porkkanoita ja lanttua nauttivilla naisilla oli lähes 30 prosenttia suurempi kuolleisuus kuin vain 200 grammaa nauttivilla ja yli 10 prosenttia suurempi kuolleisuus kuin niillä, jotka eivät nauttineet lainkaan kyseisiä kasviksia. Kyseiset kasvikset valittiin tutkimukseen sen perusteella, että niitä kyetään viljelemään Norjassa. Tutkimukseen osallistui lähes 84 000 norjalaisnaista, joita seurattiin keskimäärin 18 vuotta. Tuloksissa huomioitiin muun muassa fyysisen aktiivisuuden, ylipainon, tupakoinnin, koulutuksen ja alkoholinkäytön kuolleisuuteen liittyvä vaikutus.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Torill M. Enget Jensen, Tonje Braaten, Bjarne K. Jacobsen, Guri Skeie|Otsikko=Non-linear associations between healthy Nordic foods and all-cause mortality in the NOWAC study: a prospective study|Julkaisu=BMC Public Health|Ajankohta=2022-01-25|Vuosikerta=22|Numero=1|Sivut=169|Pmid=35078429|Doi=10.1186/s12889-022-12572-8|Issn=1471-2458|www=https://doi.org/10.1186/s12889-022-12572-8}}</ref>
Rivi 29:
Kansainvälisen tutkijaryhmän vuonna 2022 julkaiseman tutkimuksen mukaan päivittäin yli neljä ruokalusikallista raakoja vihanneksia syövillä esiintyi 15 prosenttia vähemmän sydänperäisiä kuolemia kuin niillä, jotka eivät syöneet niitä lainkaan. Tulos viittasi kuitenkin siihen, että sillä ei ole terveyden kannalta merkittävää eroa, nautitaanko raakoja vihanneksia 2 vai yli 4 ruokalusikallista päivässä. Kypsennettyjen vihannesten kohdalla luku oli vain 4 prosenttia, eikä kuolleisuus pienentynyt annoskoon kasvaessa kahdesta yli neljään lusikalliseen.<ref name=":0" />
Tutkimuksen osanottajat olivat brittejä, ja he nauttivat päivittäin keskimäärin vajaat kolme ruokalusikallista kypsennettyjä vihanneksia ja reilut kaksi raakoja. Tuloksissa huomioitiin erot esimerkiksi tutkittavien koulutuksessa, liikunnallisuudessa, tupakoinnissa, alkoholinkulutuksessa, painoindeksissä, lisäravinteiden käytössä sekä hedelmien,
Useimmat vihannekset sisältävät vain niukasti [[ruoan energiatiheys|energiaa]], joten ne sopivat hyvin painonhallintaan. Monet vihannekset sisältävät lisäksi paljon elimistölle välttämättömiä [[Kivennäisaine|kivennäis]]- ja [[hivenaine]]ita kuten [[kalium]]ia, [[magnesium]]ia ja [[mangaani]]a tai vitamiineja kuten [[foolihappo|folaattia]], [[C-vitamiini]]a ja [[karotenoidit|karotenoideja]].<ref name="Rousi s. 201">Rousi 1997, s. 201</ref>
Vihanneksissa on paljon liukoista ja liukenematonta kuitua, joka nopeuttaa suolen toimintaa. Kuidut myös vähentävät ravinnon [[kolesteroli]]n imeytymistä. Vihannekset sisältävät myös monia fytokemikaaleja.<ref>Vartti päivässä pitää lääkärin loitolla, Oy Valitut Palat Ab, Madrid 2004, 360 sivua</ref> Jo vähäinen lisäys tuo terveysvaikutuksia, kun lähtötaso on matala.<ref>[http://www.slv.se/templates/SLV_Page.aspx?id=10770 "Underlag till handlingsplan för goda matvanor och ökad fysisk aktivitet"] Livsmedelsverket, Stockholm 2004{{404}}</
== Vuoden vihannes ==
| |||