Wikipedia

Ero sivun ”Glyfosaatti” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
→‎Altistuminen: Korjattu kirjoitusvirhe: tereysvaarassa -> terveysvaarassa
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 18:
Glyfosaatilla on [[Euroopan unioni|EU]]:n alueella vuoden 2022 loppupuolelle asti voimassa oleva hyväksyntä, joka perustuu jäsenmaiden asiantuntijoiden ja Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) arviointeihin.<ref name=":0" /> Valmisteet vaativat erillisen arvioinnin/hyväksynnän jäsenmaan tasolla. Osassa EU-maista hyväksytään vain ammattikäyttöön tarkoitettuja glyfosaattivalmisteita<ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite = https://yle.fi/uutiset/3-10888491 |nimeke =Ihmiset huolissaan kiistellyn torjunta-aineen glyfosaatin vaikutuksista: "Olisin toivonut, että jos tällaisia aineita tänne tuodaan niin olisi asiasta ilmoitettu"|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2019-08-04 }}</ref> ja esimerkiksi [[Alankomaat|Hollannissa]] aineen käyttö kotipuutarhoissa on kiellettyä.<ref name="SaSa">{{Lehtiviite|Tekijä=Kari Saikkonen ja Irma Saloniemi|Otsikko=Glyfosaatin riskit ja vaihtoehdot on selvitettävä|Julkaisu=Helsingin Sanomat|Ajankohta=22.6.2015|Sivut=A 5|www = http://live.web.archive.org/web/20150622071218/http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1434854761160|Viitattu=22.6.2015}}</ref>
 
Suomessa glyfosaatti on eniten käytetty tehoaine rikkakasvien torjuntaan tarkoitetuissa kasviensuojeluaineissa (valmisteita), joita on [[Turvallisuus- ja kemikaalivirasto|Tukesin]] mukaan on yhteensä noin 40.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite = https://www.savonsanomat.fi/ulkomaat/Kemikaalij%C3%A4tti-Bayer-puolustaa-vimmaisesti-kiistelty%C3%A4-torjunta-ainetta-%E2%80%93-oikeusjuttuja-nostettu-Yhdysvalloissa-yli-18-000/1412701?pwbi=b0d63679f997fdd199a73c450d66d3e6 |nimeke =Kemikaalijätti Bayer puolustaa vimmaisesti kiisteltyä torjunta-ainetta – oikeusjuttuja nostettu Yhdysvalloissa yli 18 000|julkaisu=savonsanomat.fi |Julkaisija = Savon Sanomat|viitattu=2019-08-04 }}</ref> Glyfosaattia myydään Suomessa noin 650 tonnia vuodessa.<ref name=":2">{{Verkkoviite|osoite = https://yle.fi/uutiset/3-10589436 |nimeke =Kiistelty torjunta-aine häviää hitaasti viljelymailta – "Kannattaa käyttää vain silloin, kun on todellinen tarve"|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2019-08-04 }}</ref> Suomessa astui vuoden 2018 kevättalvella voimaan myyntikielto tuotteille, jotka sisältävät glyfosaatin lisäksi polyetoksyloitua talialkyyliamiinia.<ref>{{Verkkoviite|Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-9199299|Nimeke=Roundup-tuotteita poistuu markkinoilta – Tukes listasi kiellettyjä kasvimyrkkyjä|Tekijä=Kari Ikävalko|Julkaisu=Yle Uutiset|Ajankohta=26.9.2016|Arkisto = http://web.archive.org/web/20180811065203/https://yle.fi/uutiset/3-9199299|Viitattu=11.8.2018}}</ref> Turvallisuus- ja kemikaaliviraston mukaan kuluttajille myytäviä glyfosaattituotteiden käyttöön ei tarvita erityissuojaimia, mutta tarvittaessa on käytettävä esimerkiksi käsineitä<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-10702830|nimeke=Huoli Suomen yleisimmän rikkakasvimyrkyn glyfosaatin turvallisuudesta kasvaa – viljelijät eivät panikoi, vaikka kielto voi olla kohta edessä|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2021-08-13|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>. Suomessa useat kunnat ovat päättäneet olla käyttämättä glyfosaattipohjaisia rikkamyrkkyjä. Glyfosaatin sijasta on rikkakasvien torjunnassa käytetty kuumavesipesureita ja liekitystä.<ref name=":1" /> Noin sata-asteinen vesi tuhoaa rikkakasvit noin neljäksi viikoksi<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-10359403|nimeke=Korvaako vanha puutarhaniksi rikkakasvien torjunta-aineet? Suomalainen kuumavesikone on jo kaupunkikäytössä – "Kemikalisoitumisen vähentämiseen pitäisi ponnistella kaikin tavoin"|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2021-08-13|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>. Kuumaan veteen lisätään maissisokeria jotta neste vaahtoaisi, jolloin vaahto ehtii vaikuttaa kasviin pitempään kuin pelkkä neste. Täysin myrkytön kuumavesi-maissisokerikäsittely on glyfosaatilla myrkyttämistä kalliimpaa, koska Suomen olosuhteissa kuumavesikäsittely täytyy tehdä kolmesti kesässä.<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://yle.fi/uutiset/3-10954225 |nimeke =Reuters: Saksa kieltämässä rikkakasvimyrkky glyfosaatin|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2019-09-04 }}</ref> Suomalaisessa maanviljelyksessä ainetta käytetään [[Juolavehnä|juolavehnän]] torjunnassa, jolloin sitä saa ruiskuttaa vain ennen ja jälkeen kasvukauden. Muualla Euroopassa glyfosaattia käytetään viljan tuleennuttamiseen, mutta Suomessa se on kiellettyä.<ref name=":1" />
 
Monet Suomen kunnat ovat alkaneet käyttää rikkakasvien torjunnassa glyfosaatin sijaan esimerkiksi kuumavesipesureita ja liekitystä.<ref name=":1" /> Glyfosaattia käytetään suomalaisessa maanviljelyksessä [[Juolavehnä|juolavehnän]] torjunnassa, jolloin sitä saa ruiskuttaa vain ennen ja jälkeen kasvukauden. Muualla Euroopassa glyfosaattia käytetään viljan tuleennuttamiseen, mutta Suomessa se on kiellettyä.<ref name=":1" />
Aine voi varautua kuivana sähköstaattisesti, ja se hajoaa kuumentuessaan, jolloin voi muodostua [[Myrkyllisyys|myrkyllisiä]] höyryjä, jotka sisältävät [[Typpi|typen]] ja [[fosfori]]n [[oksidi|oksideja]]. Glyfosaatti syövyttää [[rauta]]a ja galvanoitua [[teräs]]tä.{{Lähde}}▼
 
Suomessa astui vuoden 2018 kevättalvella voimaan myyntikielto tuotteille, jotka sisältävät glyfosaatin lisäksi polyetoksyloitua talialkyyliamiinia.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://yle.fi/uutiset/3-9199299|Nimeke=Roundup-tuotteita poistuu markkinoilta – Tukes listasi kiellettyjä kasvimyrkkyjä|Tekijä=Kari Ikävalko|Julkaisu=Yle Uutiset|Ajankohta=26.9.2016|Arkisto=http://web.archive.org/web/20180811065203/https://yle.fi/uutiset/3-9199299|Viitattu=11.8.2018}}</ref> Noin sata-asteinen vesi tuhoaa rikkakasvit noin neljäksi viikoksi<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-10359403|nimeke=Korvaako vanha puutarhaniksi rikkakasvien torjunta-aineet? Suomalainen kuumavesikone on jo kaupunkikäytössä – "Kemikalisoitumisen vähentämiseen pitäisi ponnistella kaikin tavoin"|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2021-08-13|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>. Kuumaan veteen lisätään maissisokeria jotta neste vaahtoaisi, jolloin vaahto ehtii vaikuttaa kasviin pitempään kuin pelkkä neste. Täysin myrkytön kuumavesi-maissisokerikäsittely on glyfosaatilla myrkyttämistä kalliimpaa, koska Suomen olosuhteissa kuumavesikäsittely täytyy tehdä kolmesti kesässä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-10954225|nimeke=Reuters: Saksa kieltämässä rikkakasvimyrkky glyfosaatin|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2019-09-04}}</ref>
Kansainvälisen syöväntutkimuslaitoksen (IARC) asettama puolueeton asiantuntijaryhmä kävi vuonna 2015 läpi siihen asti julkaistut tuhat tieteellistä tutkimusta, joiden perusteella se päätyi pitämään glyfosaattia DNA-mutaatioita aiheuttavana ja todennäköisesti myös syöpävaarallisena aineena<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.iarc.fr/en/media-centre/iarcnews/pdf/Q&A_Glyphosate.pdf | Nimeke = Q&A on Glyphosate (Kansainvälisen syöväntutkimuslaitoksen tiedote 1.3.2015) | Tiedostomuoto =pdf | Ajankohta = 1.3.2015| Julkaisija =IARC | Viitattu = 25.5.2016 |Kieli = {{en}} }}</ref><ref name=iarcmonogr>{{Verkkoviite | Osoite = http://monographs.iarc.fr/ENG/Monographs/vol112/ | Nimeke = IARC Monographs on the Evaluation of Carcinogenic Risks to Humans, Volume 112 (2015) | Ajankohta = 2015| Julkaisija =IARC | Viitattu = 25.5.2016 |Kieli = {{en}} }}</ref>. Virallisessa EU-arvioinnissa jäsenmaiden asiantuntijat ja [[Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto|EFSA]] totesivat, että glyfosaatti ei todennäköisesti aiheuta syöpää, ei vaurioita perimää eikä aiheuta ihmisille muutakaan vaaraa.<ref name=Efsaupdates>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.efsa.europa.eu/en/press/news/151112 | Nimeke = Glyphosate: EFSA updates toxicological profile | Ajankohta = 12.11.2015 | Julkaisija = EFSA | Viitattu = 25.5.2016 |Kieli = {{en}} }}</ref><ref name=":4">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/pub/4302 | Nimeke = Conclusion on the peer review of the pesticide risk assessment of the active substance glyphosate, EFSA Journal 2015; 13(11): 4302 | Ajankohta = 12.11.2015 | Julkaisija =IARC | Viitattu = 25.5.2016 |Kieli = {{en}} }}</ref>▼
 
▲AineGlyfosaatti voi varautua kuivana sähköstaattisesti, ja se hajoaa kuumentuessaan, jolloin voi muodostua [[Myrkyllisyys|myrkyllisiä]] höyryjä, jotka sisältävät [[Typpi|typen]] ja [[fosfori]]n [[oksidi|oksideja]]. Glyfosaatti syövyttää [[rauta]]a ja galvanoitua [[teräs]]tä.{{Lähde}}
 
▲Kansainvälisen syöväntutkimuslaitoksen (IARC) asettama puolueeton asiantuntijaryhmä kävi vuonna 2015 läpi siihen asti julkaistut tuhat tieteellistä tutkimusta, joiden perusteella se päätyi pitämään glyfosaattia DNA-mutaatioita aiheuttavana ja todennäköisesti myös syöpävaarallisena aineena<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.iarc.fr/en/media-centre/iarcnews/pdf/Q&A_Glyphosate.pdf | Nimeke = Q&A on Glyphosate (Kansainvälisen syöväntutkimuslaitoksen tiedote 1.3.2015) | Tiedostomuoto =pdf | Ajankohta = 1.3.2015| Julkaisija =IARC | Viitattu = 25.5.2016 |Kieli = {{en}} }}</ref><ref name="iarcmonogr">{{Verkkoviite | Osoite = http://monographs.iarc.fr/ENG/Monographs/vol112/ | Nimeke = IARC Monographs on the Evaluation of Carcinogenic Risks to Humans, Volume 112 (2015) | Ajankohta = 2015| Julkaisija =IARC | Viitattu = 25.5.2016 |Kieli = {{en}} }}</ref>. Virallisessa EU-arvioinnissa jäsenmaiden asiantuntijat ja [[Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto|EFSA]] totesivat kuitenkin, ettäettei glyfosaatti ei todennäköisesti aiheuta syöpää, ei vaurioita perimää eikätaikka aiheuta ihmisille muutakaan vaaraa.<ref name="Efsaupdates">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.efsa.europa.eu/en/press/news/151112 | Nimeke = Glyphosate: EFSA updates toxicological profile | Ajankohta = 12.11.2015 | Julkaisija = EFSA | Viitattu = 25.5.2016 |Kieli = {{en}} }}</ref><ref name=":4">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/pub/4302 | Nimeke = Conclusion on the peer review of the pesticide risk assessment of the active substance glyphosate, EFSA Journal 2015; 13(11): 4302 | Ajankohta = 12.11.2015 | Julkaisija =IARC | Viitattu = 25.5.2016 |Kieli = {{en}} }}</ref>
 
== Toimintamekanismi ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Glyfosaatti”