Ero sivun ”Lyijymyrkytys” versioiden välillä

Ihmiskunta on kärsinyt lyijymyrkytyksistä todennäköisesti niin kauan kun on kaivettu [[hopea]]a, jota esiintyy yhdessä lyijyn kanssa [[lyijyhohde|lyijyhohteena]] tunnetussa malmissa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.mining.com/ancient-greek-silver-mine-discovered/ | Nimike=Ancient Greek silver mine unearthed - MINING.com | Ajankohta=14 helmikuuta 2016 | Kieli={{en}} }}</ref> [[Grönlanti|Grönlannin]] jäätiköstä tehdyistä kairauksista on kyetty päättelemään eri aikoina ilmakehään vapautuneet lyijyjäämät.<ref name="napajää">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.independent.co.uk/environment/lead-pollution-arctic-ancient-civilisations-roman-greek-middle-ages-greenland-a8351056.html | Nimike = Rise and fall of ancient civilisations revealed by lead pollution in Arctic | Tekijä=Josh Gabbatiss | Ajankohta=14.5.2018 | Viitattu=7.10.2018 | Kieli={{en}} }}</ref> [[Antiikin Kreikka|Antiikin kreikkalaiset]] aloittivat hopean kaivamisen ja heidän tärkein hopeakaivoksensa tunnetaan [[Lávrio]]nissa, joka sijaitsee [[Ateena]]sta etelään. Sitä hyödynnettiin jo [[Mykeneläinen kulttuuri|mykeneläisten aikana]], mutta sen rikkaat esiintymät löydettiin 400-luvulla eaa. Se oli [[Antiikin Ateena]]n tärkeä tulonlähde, jonka hopeasta tehtiin hopeakolikoita. Hopean kaivamista jatkettiin Rooman valtakunnan ajan, mikä on myös nähtävissä Grönlannin jäätikön lyijyjäämistä.<ref name="napajää"/> Lyijyä syntyy luontaisesti tällaisten hopeakaivosten sivutuotteena kun puhdas hopea pyritään irrottamaan lyijystä.<ref>Nigel Wilson. Encyclopedia of Ancient Greece. s. 611.</ref>

 

 

Historiallisesti lyijyn aiheuttama myrkytys on mielletty [[kihti|kihdin]] lajiksi.<ref>{{cite journal|url=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/2661030|title=Saturnine gout|first1=G.|last1=Poór|first2=M.|last2=Mituszova|date=1. huhtikuuta 1989|publisher=|journal=Bailliere's Clinical Rheumatology|volume=3|issue=1|pages=51–61|via=PubMed|pmid=2661030}}</ref>